 |
| (c) 2007 Blues-Finland.com |
| Blues Caravan 2007 23.4.2007 Blues Guitar Women tuo karavaaninsa Suomeen tällä viikolla. Sue Foley, Deborah Coleman ja Roxanne Potvin julkaisivat ”Time Bomb” –levyn kiertueen tueksi. Potvinilta on ulkona myös uusi soololevy. Blues Caravan, kolmesta bluesin kitaranaisesta kasattu yhtye, saapuu tällä viikolla esiintymään Suomeen. Sue Foley, Deborah Coleman ja Roxanne Potvin aloittavat Suomen-valloituksensa lauantaina Vaasassa, missä he esiintyvät Good Mood Clubin ohjelmanumerona. Paikkana on Amarillo Vaasan keskustassa. Blues Guitar Women keikkailee lisäksi sunnuntaina jazz-festareilla Espoon Tapiolassa. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Kolmikko avasi kiertuerupeamansa tammikuun lopussa. Takana ovat konsertit Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Ranskassa ja Espanjassa. Tällä viikolla Blues Guitar Women vierailee Suomen lisäksi myös Tanskassa ja Ruotsissa. Yhdysvaltain-matka on edessä kesällä. Ruf Records on karavaanihankkeen takana; tämän vuoden kokoonpano on projektin kolmas painos. Ensimmäisessä olivat Foleyn lisäksi mukana Ana Popovic ja Candye Kane. Viime vuonna Blues Caravanin muodostivat Erja Lyytinen sekä englantilaiskaksikko Ian Parker ja Aynsley Lister. Blues Guitar Women on tiivis ryhmä, mutta Foleylla on ainakin jonkinasteinen johtajan asema - toimihan hän yhdessä Thomas Rufin kanssa yhtyeen albumin johtavana tuottajana ja sävelsi nimibiisin "Time Bomb". Suen blues-maku on perinteinen, mutta se ei välttämättä kuulu hänen musiikissaan. "Tilanne on hieman ristiriitainen, sillä haluan soittaa bluesia omalla tavallani. Kuunnellessani tahdon puolestaan nauttia helmistä Slim Harpon tapaan", Foley kuvaili taannoin The Advocate -lehden verkkopainoksessa. Villi lavaesiintyjä Deborah Coleman on rokkimimmejä, mutta bluesissa on hänenkin mielestään sitä jotakin. "Rakastan bluesissa sitä, että se paranee vanhetessaan kuin viini. Mitä enemmän kokee ja oppii elämässä, sitä paremmin voi samaistua mitä erilaisimpiin ihmisiin", hän mietti BluesWax-verkkolehdelle viime talvena. Time Bomb Muun muassa Etta Jamesin ja John Mayallin kanssa töitä tehneen Kevin Bowen tuottama albumi "Time Bomb" purkitettiin melkoisen spontaanisti Minneapolisisssa. Jokainen blues-karavaanari toi pari mieleistä biisiä matkassaan ja osa valittiin porukassa. Päätyipä lopputuloksella pari cover-kappalettakin. Hienoisesta nokkimisjärjestyksestä huolimatta vastuuta on levyllä jaettu laupeasti. Kaikki kolme - myös nuorimmainen Roxanne Potvin - laulavat kolme biisiä. Näiden lisäksi "In the Basement" -klassikko lauletaan triona ja nimibiisi on instrumentaali. |
| Blues Guitar Womenin laaja kiertue ehtii Suomeenkin. Vasemmalta: Foley, Coleman ja Potvin. (c) Ruf Recrods |
 |
| Kolmikon verevin laulusolisti on Deborah Coleman. Erityisesti hän pääsee revittelemään "Don't Start the Car" -kappaleella. James Brown -versiointi "Talking Loud" on myös hyvä, vaikkei toisteisessa biisissä mielenkiinnon ylläpitäminen aivan soulin kuninkaan tavoin onnistukaan. Blues Caravanissa on ennen kaikkea kyse menevistä ja iloisista livetapahtumista. Kokemastaan pitäneet tahtovat usein mukaansa levyn muistoksi. "Time Bomb" ei saavuta elävän tilanteen sähköisyyttä, mutta toimii kyllä mainiona dokumenttina vuoden 2007 kokoonpanosta. Ruf Recordsin toimintaperiaatteisiin kuuluu antaa artistien poiketa rajustikin blues-perinteistä; "Time Bomb" on kuitenkin pesunkestävää juurimusiikkia, bluesia kipakoin rock- ja soul-maustein. Roxanne Potvin: The Way It Feels Blues Guitar Women saattaa koitua nuorelle kanadalaiselle Roxanne Potvinille askelmaksi kohti bluesin huippua. Nainen on hämmentävän kypsä ikäisekseen (24) ja osoittaa lahjakkuutensa sekä Blues Caravan -taltioinnilla että uusimmalla soololevyllään "The Way It Feels". Roxie ei ole vielä ennättänyt paljon työskennellä studiossa, joten "Time Bombin" levytys oli hänelle hieno mahdollisuus. "Jo pelkästään studioon pääsy oli mahtavaa. Tunnelma oli alusta alkaen lämmin ja ystävällinen, joten en jännittänyt yhteistyötä kokeneiden artistien kanssa", kaksikielisen perheen lapsena pääasiallisesti ranskaksi haasteleva Potvin iloitsi BluesWaxille. Naisen kehitys on ollut ilmiömäistä, sillä hän alkoi musisoida tosissaan vasta muutama vuosi sitten. Katse on kuitenkin tulevaisuudessa. "Haluan kasvaa ja oppia niin paljon kuin mahdollista. Tahdon oppia niin hyväksi kuin suinkin. Näihin tavoitteisiin pyrkiessäni tämä kiertue on suorastaan siunaus." Potvinin lahjakkuus on huomattu laajasti. Siitä todisteeksi käy "The Way It Feels" -albumin näyttävä tekijäkaarti. Tuottaja on Colin Linden, joka myös soittaa levyllä. Lauluosuuksissa vierailevat muiden muassa John Hiatt ja Daniel Lanois. Kiekko oli jopa ehdolla vuoden blues-albumiksi Kanadan Juno Awardseissa. Voiton kuittasi kuitenkin Jim Byrnes levyllään "House of Refuge". Tämä ei vähennä tippaakaan Potvinin albumin arvoa. Julkaisu sykähdyttää intiimillä sävykkyydellään. Tarjolla on blues-tulkintojen lisäksi myös soul ja jazz-vaikutteita, New Orleansin sykettä sekä perinteistä, laulaja-lauluntekijälle tyypillistä pohdiskeluballadia. Erityisen henkilökohtainen raita on varmastikin Daniel Lanois'n kanssa laulettu "La Merveille", jolla Roxanne kunnioittaa ranskalaisjuuriaan. Naiselle läheisemmällä kielellä esitetyn laulun täydellistää aito pariisilaishaitari, jonka soittamisesta vastaa Janis Joplinin Full Tilt Boogie Bandista sekä kanadalaislegenda The Bandista tuttu Richard Bell. Levyn kahdestatoista kappaleesta kahdeksan on Roxanne Potvinin käsialaa. Hänen oma materiaalinsa olisi todennäköisesti jaksanut kantaa koko albuminkin. Varsinkin tyttöbändiklassikko "Break Away" olisi saanut jäädä purkittamatta. Nyt se päättää hienon levyn aavistuksen nololla tavalla, Roxanne kun ei ole lainkaan omimmillaan reipasrytmisessä rallatuksessa. Bluesin ystävää miellyttävät varmasti eniten "I Want to (Do Everything for You)", "Your Love Keeps Working on Me" ja "Say It". Kaikki ovat lainamateriaalia - ehkä Potvinin vahvin osaaminen onkin hänen itsensä näköisessä, genrerajoja kunnioittamattomassa ja ennakkoluulottoman rohkeassa musiikissa. Sue Foley - Deborah Coleman - Roxanne Potvin: Time Bomb. Ruf Records, 2007 Foley, Coleman ja Potvin (laulu ja kitara) Billy Thommes (rummut), Jim Anton (basso), Mark Lickteig (Hammond B3, taustalaulu), Bruce McCabe (piano, wurlitzer), Kevin Bowe (taustalaulu) Tuottaja: Kevin Bowe Roxanne Potvin: The Way It Feels. Ruf Records, 2007 Roxanne Potvin (laulu, kitara, piano) Bryan Owings (rummut, lyömäsoittimet), Bob Babbitt (basso), Richard Bell (koskettimet, haitari), Colin Linden (kitara, dobro), Wayne Jackson (puhaltimet), Tom McGinley (saksofoni), John Hiatt (laulu), Mark W. Winchester (basso), Joe Rice (taustaulu), Robert Hamlett (taustaulu), J.D. Fizer (taustaulu), Dave Roe (basso), Daniel Lanois (laulu), Paul Aucoin (vibrafoni), Bruce Cockburn (kitara) Tuottaja: Colin Linden Linkit: Blues Caravan, Ruf Records, Bonnier Amigo (levyjen jakelija Suomessa) |
| Kuolemattomaksi "Time Bomb" -albumi ei varmasti osoittaudu, mutta ei se pelkästään keikkojen kevyt oheismyyntiartikkelikaan ole. Nimikkokappale on esimerkiksi varsin mukaansatempaava kitarariehunta. "So Far" taas muistuttaa tyyliltään Dylanin "Maggie's Farmia", mutta Sue Foley tekee siitä viehättävän omaperäisen jännittävillä chorus-käänteillään. Hieman narisevaa ääntään hän käyttää suorastaan nerokkaasti kapakkahenkisellä biisillään "Show Me". |
 |
 |