LEVYARVIO
|
| |
|
|
Buddy Guy 2018:
Blues on modernia ja uusiutuvaa musiikkia
|
|
|
| |
28.6.2018
Bändit ja artistit menevät ja tulevat, mutta blues on ikuista. Buddy Guy
allekirjoittaa väitteen uudella levyllään ”The Blues Is Alive and Well”.
Näin kuumimpaan festivaaliaikaan valtavirtainenkin media hieman innostuu
bluesista. Sanoma on kuitenkin liian usein kliseinen ja ongelmaton: blues on
vanhanaikainen, tylsä taiteenlaji, joka tekee kuolemaa.
Buddy Guy on yksi harvoista, joita voi jo elinaikanaan kutsua legendaksi. Hän
jätti jälkensä bluesin historiankirjoitukseen jo vuosikymmeniä sitten. Buddy ja
Junior Wells tekivät yhdessä unohtumatonta musiikkia. Chess Recordsin
artistina Buddy pidettiin aisoissa, mutta ennakkoluulottomien julkaisijoiden
leivissä hän pääsi irti – tuloksina oli ikiklassikoita, kuten ”Stone Crazy” ja
tietenkin ”Damn Right, I’ve Got the Blues”.
Koska uranuurtajan panos on annettu ajat sitten, Buddy Guy on tehnyt
museomaista työtä jo pitkään. Sitten levyn ”Skin Deep” (2008) julkaistu
materiaali on keskittynyt oman haudan kaivamiseen. Sellainen toki kuuluu
bluesiin: olihan Blind Lemon Jeffersoninkin huoli jo nuorena miehenä se, että
ajan koitettua oma hauta pysyy siistinä. ”Living Proof” (2010) avasi ’virallisesti’
Buddy Guyn uran viimeisen vaiheen. B.B. Kingin kanssa tehty ”Stay Around a
Little Longer” ja “74 Years Young” kertoivat, että artisti on hyväksynyt jäljellä
olevan aikansa rajallisuuden.
”The Blues Is Alive and Well” -albumi jatkaa teemaa. “When My Day Comes”
kertoo, että blues-niminen tunne helpottaa vasta, kun kertoja saapuu taivaan
porteille. ”A Few Good Years” -kappaleen mukaan taas rahaa ja naisia on
riittänyt niin kivasti, että maanpäällinen vaellus rupeaa jo pikku hiljaa riittämään.
|
Yhteistyössä
Puistoblues, Järvenpää
AK-77: Mustan Kissan Luu Savonsolmu Beach & Blues Party
.
|
Kun levyllä on 15 kappaletta ja mittaa yli tunti, olisi melkoisen väsyttävää
kuunnella vanhan ukon juttuja koko aikaa. Tässä vaiheessa Buddy Guy
joukkoineen näyttää, mitä bluesin elinvoimaisuus merkitsee. Biisillä ”Cognac”
ryypiskellään muiden legendojen kanssa (”jos Muddy Waters olisi vielä kehissä,
pullot olisivat olleet tyhjät jo ajat sitten”). Keith Richards ja Jeff Beck lisäävät
kitarabreikeillään juomasekoituksen väkevyyttä. Richardsin rollarikaveri Mick
Jagger puolestaan tuuttaa pienet huuliharput intensiiviselle slovarille ”You Did
the Crime”.
Nimibiisi ”The Blues Is Alive and Well” ottaa makeat kitarakuviolainat Otis
Rushilta. Sonny Boy Williamson II -standardilla “Nine Below Zero” Buddyn
kitara kuulostaa niin buddyguylta, että mies suorastaan plagioi itseään!
”Whiskey for Sale” on slide-kitaroineen niin likaista funkia, että heikompaa
hirvittää.
Kas siinä mallia nuoremmille yrittelijöille. Elinvoimaisuuden ei tarvitse aina merkitä
uusia innovaatioita ja rajojen murskaamista, vaan se voi konkretisoitua myös
esimerkin antamisella, perinteistä ammentaen. Ja toki sillasta nuorempaan
polveen pidetään huolta. James Bay, 27, vierailee laulusolistina ”Blue No More” -
kappaleella.
Takapiru Tom Hambridge tuki aiemmin Bo Diddleytä, Johnny Winteriä ja James
Cottonia näiden urien loppuvaiheessa. Hän on jälleen merkittävä tekijä Buddy
Guyn uudella levyllä. Hän toimi niin biisintekijänä (Buddyllä oli sormet pelissä
kolmella kappaleella), tuottajana, miksaajana kuin rumpalina. Hyvä lopputulos
näkyy jopa listamenestyksenä. ”The Blues Is Alive and Well” hyppäsi heti
ensimmäisellä listaviikollaan Billboardin blueslistan ykköseksi ja kokonaislistan
sijalle 69.
|
|
|
Kuva: Paul Natkin
|
Ikävuodet, 81, eivät juuri paina. Buddy tekee isoa kiertuetta, joka löytää tiensä
Eurooppaankin. Syksyllä hän esiintyy Ranskassa, Tshekissä ja Tanskassa.
Tanskan Fredrikshavnissa (Blues Heaven Festival) on muuten suomalaisväriäkin,
sillä huuliharppumestari Helge Tallqvist soittaa George ”Harmonica” Smith -
tribuutissa.
Buddy Guyn hyvin tuntevat tuskin innostuvat uudesta albumista, vaan viihtyvät
mieluummin vaikka ”Hoodoo Man Bluesin” tai ”Feels Like Rainin” parissa.
Toisaalta laadukas, kiinnostava levy – eikä sovi unohtaa tehokasta markkinointia
– herättää huomiota ja luo uusia ystäviä niin artistille kuin koko taiteenalalle.
Buddy Guy näyttää, että kokeneempikin kaveri voi todistaa bluesin olevan
modernia ja alati uusiutuvaa musiikkia, johon kuolonennustukset eivät sovi.
PASI TUOMINEN
Buddy Guy: The Blues Is Alive and Well. Silvertone/RCA, 2018
Buddy Guy (laulu, kitara)
Keith Richards (kitara), Jeff Beck (kitara), Mick Jagger (huuliharppu), James Bay
(laulu, kitara)
Tom Hambridge (rummut, perkussiot, taustalaulu), Rachel Hambridge
(taustalaulu), Steven Herrman (trumpetti), Jim Hoke (trumpetti), Emil Justian
(huuliharppu), Tommy MacDonald (basso), Ann McCrary (taustalaulu), Regina
McCrary (taustalaulu), Kevin McKendree (klavinetti, Hammond-urut, mellotron,
piano, Wurlitzer-piano), Rob McNelley (kitara), Doug Moffet (saksofoni), Charles
Rose (pasuuna, puhallinsovitukset), Willie Weeks (basso)
Tuottaja: Tom Hambridge
Buddy Guyn verkkosivut
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2018
.
|
|
