UUSIMMAT
 
 
 
     
     
 
 
     
ELOKUVA-ARVIO

“Crazy Heart” kuuluu 2000-luvun merkittävimpiin musiikkiaiheisiin elokuviin.
Elokuvan virallisella
sometilillä juhlistettiin ensi-illan kymmenettä syntymäpäivää
5.2.2019, tosin vuoden etuajassa.

Noin kymmenen vuoden kunniaksi Blues-Finland.com julkaisee elokuva-arvionsa.
Hullun sydämen blues

21.1.2010   päivitetty 5.2.2019

Country ja blues kohtaavat elokuvassa
"Crazy Heart". Leffa kertoo
valtavirtaisuuden ja oman polun
kulkemisen vastakkainasettelusta. Jeff
Bridges tekee mahtavan roolisuorituksen
country-artisti Bad Blakena.

Scott Cooperin
käsikirjoittama ja ohjaama
"Crazy Heart" on merkittävin amerikkalaiseen
perinnemusiikkiin nojaava elokuva moneen
vuoteen. "Crazy Heart" palkittiin ansaitusti:
"The Weary Kind" sai vuoden kappaleen ja

Jeff Bridges
vuoden miespääosan esittäjän
palkinno
t - sekä Oscarit että Golden Globet.

Kyseessä ei silti ole musiikkielokuva. Elokuvan
ääniraidalla kuultava musiikki rakentuu
pääosin kappaleiden "The Weary Kind" ja "I
Don't Know" varaan. Molemmissa lauluntekijänä on toiminut T-Bone Burnett, joka
on työskennellyt muiden muassa
B.B. Kingin kanssa.


Elokuva herättää ajatuksia country- ja bluesmusiikin sukulaisuudesta. Musiikilliset
yhtymäkohdat ovat ilmeiset (esimerkiksi kolmen soinnun kierto), mutta molemmat
myös perustuvat ennen kaikkea tunteeseen. Siinä missä popissa iloitaan siitä
mitä on, välitetään bluesissa ja countryssa menettämisen tunteita.

Alkoholisoitunut country-artisti
Bad Blake (Jeff Bridges) on juuri viimeksi
mainittujen tuntojen tulkki. Ja myös kaivattu silta bluesin ja countryn välille
rakennetaan. Bad mainitsee musiikkinsa saaneen vahvat vaikutteet esimerkiksi
Big Bill Broonzylta. Lisäksi tarkkakorvainen kuulee elokuvan aikana Lightnin'
Hopkinsin
musiikkia.

Country-Tarzan

Bad Blake esittäytyy kenties parhaat päivänsä nähneenä, pieniä keikkapaikkoja
(baarit, keilahallit) kiertävänä artistina. Taustabändi vaihtuu paikkakuntien myötä,
mutta vakiojuomana on ja pysyy viski.

Kaikki alkaa muuttua, kun kunnollisen naisen
Jeanin (Maggie Gyllenhaal)
tapaaminen herättää baarien halpoihin kaljakaunottariin tottuneessa
muusikkodinosauruksessa kaipuun normaaliin elämään. Alkaa country-Tarzanin
taival viskipulloviidakosta sivistykseen. Arkielämän kohtaaminen on arvatenkin
ongelmallista.

"Crazy Heart" on tarinaltaan ja koruttomalta esitystavaltaan paljon sukua
kohuelokuvalle "The Wrestler" (2008). Siinä elähtäneen showpainijan
Randy "The
Ram" Robinsonin
(Mickey Rourke) pyrkimys tavalliseen elämään on vähintäänkin
yhtä ohdakkeinen.

Elokuvassa "Crazy Heart" koko ydin on oman polun kulkemisen ja
valtavirtaisuuden rajankäynti, niin musiikissa kuin elämässäkin. Bad Blake, jonka
vastavoimana toimii kestokulutuscountryn superartisti
Tommy Sweet (Colin
Farrell), joutuu tosissaan pohtimaan itselleen oikeaa tapaa elää.

Vakuuttavaa työtä kautta linjan

Jeff Bridges tekee suurtyön Bad Blakena. Hän luo hahmoa kaunistelematta ja
välttää itsestäänselvän renttuilun, johon heikompi näyttelijä olisi voinut sortua.
Hän myös laulaa ja soittaa kitaraa itse - ja uskottavasti sen tekeekin. Sopivan
pienieleinen näytteleminen antaa Bridgesin luontaisen karisman loistaa.


Yhteistyössä

John Mayall Suomeen helmikuussa - Helsinki ja Tampere

Hamina Mosna Blues 2019

Frim-Fram Quartet: uusi levy "Wake Up!"

Savonsolmu Winter Blues Party, Pieksämäki
.

Maggie Gyllenhaalin valinta Jeanin rooliin on onnistunut. Maggie ei ole liian
kiiltokuvamainen, vaan ennemminkin vetoavan tavallinen. Muunlaiseen Bad Blake
ei olisi ehkä ihastunutkaan? Yleisten ja yksittäisten ilmiöiden käsittely on ohjaaja
Scott Cooperin vahvimpia ansioita; se konkretisoituu Jeanin hahmossa. Badin
keikoilla naiset tulevat ja menevät, mutta Jeanin kohtaaminen nousee
yksittäistapaukseksi, joka saa päähenkilön haluamaan muuttaa elämänsä.

Jean lausuu myös leffan makeimman repliikin, Bad Blaken ilmoittaessa tehneensä
parannuksen: "That's good, Bad!"

Ikoninäyttelijä
Robert Duvall on jälleen kerran iskevä. Tällä kertaa hän vilahtaa
sivuroolissa, punaniskaisena baarinpitäjänä.

Ohjaaja Cooper ja kuvaaja
Barry Markowitz ovat luoneet elokuvalle näyttävän
kuvakerronnan. Tunnelmia luodaan asetelmallisilla tuokiokuvilla sekä jyhkeillä
maisemaotoksilla.


"Crazy Heart" on onnistunut ja vaikuttava elokuva kautta linjan. Se menee
katsojan luihin ja ytimiin sekä kertomuksen että ilmaisun tasolla. Leffalla on
painavaa sanottavaa. Vaikeastikin kaavoihinsa kangistunut ihmispolo voi
paremman elämänlaadun varjolla antaa valtavirtaisuudelle hieman periksi silti
myymättä kaikkia periaatteitaan.

PASI TUOMINEN


Crazy Heart. Fox Searchlight Pictures, 2009

Ensimmäiset elokuvateatteriesitykset Yhdysvalloissa 16.12.2009, virallinen ensi-
ilta 5.2.2010. Ensi-ilta Suomessa 14.5.2010.

Käsikirjoitus Scott Cooper ja Thomas Cobb, ohjaus Scott Cooper, kuvaus Barry
Markowitz

Musiikki T-Bone Burnett ja Stephen Bruton

Rooleissa mm. Jeff Bridges, Maggie Gyllenhaal, Robert Duvall, Colin Farrell, James
Keane

Kesto noin 1 h 50 min.


Linkki:
Crazy Heartin virallinen kotisivu
 

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-201
9
.
 
Etusivulle

Etusivu   Uutiset   Keikkakalenteri   Festarikalenteri

Artikkelit   Artistit   Kuunteluhuone   Info   Some