 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Afroamerikkalaista fuusiota? 13.8.2008 Dan Treanorin instrumentaatio ja sovitukset ovat albumin "Brothers, Blood & Bone" herkkupaloja. 'Veriveli' Jack Hadley täyttää mitat teknisesti, mutta lopulta hänen antinsa jää kehnoksi. Moniko nuori amerikkalainen oppi soittamaan blues-harppua palvellessaan maataan Vietnamissa 60-luvulla? Todennäköisesti aika moni. Moniko heistä tuntisi Billy Boy Arnoldin klassikon "I Wish You Would"? Useimmat, veikkaisin. Ja kuka heistä koskaan yrittäisi kopioida Billy Boyn nimikkoriffiä ruokohuilulla? Aivan, Dan Treanor. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Eikä siinä kaikki - siinä missä Treanorin taidot 'Mississippin saksofonissa' ovat kiistämättömät, on hänen mestarillisuutensa itse tehdyissä amerikkalaisissa soittimissa se tekijä, joka on muokannut nämä kappaleet ja antaneet levylle oman taikansa. Mutta mitä hänen 'veriveljeensä', laulaja-sähkökitaristi Jack Hadleyiin tulee… riittänee kun katsoo hänen MySpace-sivujaan, joilla hänet kuvataan "jazzin, fuusion, bluesin ja rockin äänelliseksi sateenkaareksi". Jos se sinustakin kuulostaa varoitukselta, kannattaa ehkä suoraan tutustua joihinkin muihin Dan Treanorin julkaisuihin. Älä kuitenkaan käsitä väärin: "Brothers, Blood & Bone" on eittämättä blues-albumi. Ensimmäiset neljä kappaletta rullaavat mukavasti. Mukana on muun muassa perustavanlaatuisesti remontoitu versio Sonny Boy Williamsonin kappaleesta "Help Me". Jack Hadleyn laulu vaikuttaa taitavalta, hänen sähkökitaransa soi mukavan raa'asti avausnumerolla "Hard Luck Child" ja sitä rataa. Mutta kun päästään nimikkoraidalle niin… muistattehan päivänpaisteisen, kaavamaisen keskitien kulkemisen, joka oli suorastaan pakollista 90-luvun blues-albumeissa? Joku John Lee Hooker tai Bo Diddley olisi suoriutunut tehtävässä, mutta tapa, jolla Hadley tulktisee Treanorin värssyn "we love our children, each and every one" saa David Crosbyn "almost cut my hair, it happened just the other day" -vastineen kuulostamaan Shakespearelta. Hadleyn laulu saati soittaminen ei näytä kehittyvän vastakaan. Tekeminen toki välttää teknisesti. Kuulija kuitenkin saa käsityksen, että hän nojaa enemmän oppiin kuin uskoon, janoten ennemmin kultaa kuin vapahdusta… Ehkä vika on minussa, mutta 'fuusio' ei tahdo tulla perille ensinkään. Mutta luulenpa, että Treanorin muista maailmoista olevat sovitukset ja erikoislaatuinen instrumentaatio täyttävät peruskriteerit jo sinällään. Ne ovatkin erinomaiset läpi albumin. ANDRES ROOTS Dan Treanor & Jack Hadley: Brothers, Blood & Bone. Plan-It Records, 2007 Dan Treanor (harppu, khalam, ngoni, ruokohuilu, banjo, akustinen kitara), Jack Hadley (laulu, akustinen ja sähkökitara), Gary Flori (rummut, lyömäsoittimet), Jody Woodward (basso), Randy Mrugala (kitara), CC Cage (lehmänkello), Delores Scott, Sky Downing, Christine Webb, CC Cage, Clay Kirkland (kuoro) Linkit: Dan Treanor kotisivu ja MySpace, Jack Hadley MySpace |