BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA
5.5.2010   Kuvagalleria                                                    Dwayne Dopsie © Marko Aho
Vappurieha espoolaisittain
Dwayne Dopsie irrotteli iloisesti haitarilla, ja hänen yhtyeensä The Zydeco
Hellraisers seurasi pistämättömällä otteella. Louisianan hurjat esiintyivät
Espoon April Jazz -tapahtumassa.

Viimekesäisellä Imatra Big Band Festivalilla ensivisiittinsä Suomeen tehnyt
Dwayne Dopsie käväisi jälleen tuomassa zydecon ilosanomaa Pohjolan
perukoille. Tällä kertaa hän saapui Espooseen järjestämään
louisianalaistyyppisen vappuriehan.

Homma aloitettiin hieman hillitymmin. Ruotsalainen
Calle Real tarjoili nimittäin
alkuverryttelyksi kuubalaista timba- ja salsameininkiä. Itse en isommalti bändin
touhuista innostunut, vaikka soitto tyylikkäästi toimikin. Yleisöä näytti tulleen
sankoin joukoin zumbaamaan Calle Realin tahtiin. Bändi saikin innokkaan
vastaanoton.

Yhdeksän aikoihin alkoi tapahtua, kun juontajana toiminut
Chicago Beau
spiikkasi
The Zydeco Hellraisersin lavalle. Setti polkaistiin käyntiin bändin
tuoreimman levyn ”Up In Flames” päättävällä ”Take Over” -jammailulla.
Aavistuksen hiphopahtavan groovailun puolivälissä Dwayne käppäili lavalle,
asetteli haitarin rauhassa syliinsä ja sitten mentiin! Avausinstrun jälkeen pärähti
niin ikään uusimmalta levyltä löytyvä ”Better Go Get It” hurjaan laukkaan.
Tuoreimman julkaisun piisit olivat muutenkin hyvin edustettuina setissä ja hyvä
niin, koska levyhän on kerrassaan mainio.

Aivan yhtä riehakkaaksi ei meno tällä kertaa yltynyt kuin viime kesänä Imatralla,
mutta ei Espoossakaan hikeä säästelty. Dwayne ja ilmiömäinen pesulaudan
soittaja
Alex MacDonald painoivat koko keikan ajan niin sanotusti sata lasissa.
Edellisten vastakohtana lavalla törrötti basisti
Dion Pierre. Hän ei juurikaan
asentoa keikan aikana vaihtanut. Miehessä näytti liikkuvia osia olevan
ainoastaan kädet ja nyökyttelevä pää, mutta basso mourusi ja svengasi todella
mojovasti.

Rumpali
Calvin Sam jäi vähän MacDonaldin huomiota varastavan pesulautailun
jalkoihin, mutta hoiti tonttinsa jämäkästi. Kitaristi
Shelton Sonnier ja saksofonisti
Steve Burke
pysyttelivät sivummalla. Aina oman soolovuoronsa tullen he
kuitenkin astuivat etulinjaan. Kaiken kaikkiaan bändi oli kovassa iskussa.

Rivakalla tempolla

Hyväntuulinen Dwayne huudatti innokkaasti yleisöä, kävi kättelemässä ja
halailemassa eturiviä ja heitteli bändin pyyhkeitä yleisön naispuolisille edustajille.
Välillä hän lähti tanssilattialle muodostamaan ”second line” -kulkuettakin.
Vastuuntuntoisena kitaristina Sonnier astui yleisön joukkoon jalkautuneen
solistin paikalle esittämään pitkähkön ja vikkelän kitarasoolon. Sonnier on
monipuolinen ja tyylitaitoinen soittaja, joka ei kaihda ajoittain esiin hiipiviä
hardrockmaisia sävyjäkään. Siitä huolimatta hän ei juuri sorru mauttomuuksiin.  

Piisien väleihin Dwayne soitteli pitkiä, hulluuden rajalla vipeltäviä haitarisooloja.
Hän käyttää  maukkaasti haitarin komppipuoltakin hyväkseen ja pystyy
loihtimaan sieltä rullaavia bassokuvioita. Hänen onnistui saada aikaan hyvän
meininki ihan yksinkin. Aivan käsittämättömällä tavalla bändi osasi lähteä
tismalleen oikealla hetkellä mukaan keulakuvansa sekoilua lähentelevään
haitaritilutukseen.

Jokunen hitaampikin ralli settiin mahtui. Niistä päällimmäisenä jäi jälleen mieleen
hienojen laulustemmojen maustama ”Where´d My Baby Go”. Pääosin touhu eteni
tutun rivakalla tempolla, ja Dwayne joutui tämän tästä kuivaamaan roiskunutta
hikeä haitarista.

Reilun tunnin reuhaamisen jälkeen oli vuorossa ansaittu encore. Dwayne kysäisi,
haluaako yleisö kuulla vielä yhden vai kenties kymmenen rallia. Jengi otti tokaisun
ilmeisen tosissaan ja vaatimalla vaati bändiä soittamaan vielä ne kymmenen
laulua. Eivät he kuitenkaan ihan niin pitkään jatkaneet.

Dwayne Dopsie and The Zydeco Hellraisers veti jo viime kesänä hienon show'n
Imatralla. Silloin asialla oli kohtalaisen tuore kokoonpano. Nyt bändi soi hienosti
kokonaisena bändinä. Lauluihin oli ripoteltu runsaasti pieniä jippoja: taukoja,
iskuja ja muuta kommervenkkiä, joilla saadaan zydecon säkätykseen sävyjä.

Mielestäni tästä Dwayne Dopsien keikasta voisi tehdä vaikka jokavuotisen
vappuperinteen.

MARKO AHO, teksti ja kuvat

Kuvagalleria


Lue myös Dwayne Dopsien haastattelu

Linkit: Dwayne Dopsie, April Jazz

- - - - -

ILMOITUS

Edulliset lennot musiikkikaupunkeihin (Lentoliput.nu)   
New Orleans   New York   Chicago   Nashville
.

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2010
.
Etusivulle
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English