LEVYARVIO
|
| |
|
|
| |
|
|
6.7.2016
|
Kansitaidekin on Echo & Cane -originaalia.
|
Hyväntuulista juurimusiikkia Pohjois-Karjalasta
Echo & Cane purkittivat uuden levyn "Gone Fishin'". Albumi pitää sisällään
tyylien kirjoa ja mielenkiinnon herättäviä tekstejä.
Echo & Cane -kaksikolla oli hyvä syy tehdä uusi levy. Edellinen (Dodo's Revival)
oli myyty loppuun! Muutamia vuosia yhtä pitänyt duo on kiertänyt lähes kaikki
maan musiikkipaikat suurimmista festivaaleista pikkuruisiin nurkkapubeihin asti.
Näiden kaverien ilmeinen missio on levittää hyvää tuulta ja bluegrass-sävyistä
juurimusiikkia ehdoitta.
Echo & Cane -duon muodostavat Erkki Räsänen ja Hannu Vuorjoki, jotka ovat
lähtöisin Pohjois-Karjalan sydämestä, Joensuusta. Molemmat ovat kokeneita
muusikoita. Heidän pääinstrumenttinsa ovat kielisoittimet akustinen kitara, steel-
kitara, banjo ja mandoliini. He myös laulavat kaksiäänisesti.
Echo & Cane käyttää esiintyessään onnistuneesti hyväkseen one-man band -
teknologiaa eli jalkarumpuja, lehmänkelloja ynnä muita lisävahvistuksia. Uudella
levyllä "Gone Fishin'" on mukana esimerkiksi karibialainen steel pan -patarumpu.
Joillakin raidoilla tämä omavarainen duo kuulostaa isoltakin bändiltä, mikä ei
tietenkään ole huono asia. Studiolevyllähän kaikki on mahdollista. Kaikki laulut
ovat heidän omia sävellyksiään, ja he soittavat itse kaikkia soittimia.
Kansitaidekin on poikien omaa, tyylikästä kädenjälkeä.
Albumikokonaisuutena ”Gone Fishin'” on juuri niin rento kuin nimestä voi päätellä.
Jos pidät mandoliinista, banjon soinnista, slide-kitarasta ja akustisesta
musiikista, tämä levy on sinua varten. Tämä ei tarkoita, että levy olisi pelkkää
country bluesia tai bluegrassia, vaan se koostuu monenlaisista
juurimusiikkivariaatioista. Kuunnellessa ei pääse pitkästymään, koska kaikki
yhdeksän kappaletta ovat erilaisia.
Sanoitukset eivät mullista maailmaa, ovatpahan ne vain esimerkkejä pienen
ihmisen potkiskelusta maailmaa ja todellisuutta vastaan; ne ovat välillä vähän
turhan kovat kenelle tahansa, saati sitten taiteilijalle. Laulut ja nykyään
harvinaiset kansilyriikat ovat englanninkielisiä. Englanti luontuukin heiltä hyvin.
Kappaleiden aihepiiri koostuu taiteilijaelämän nousuista ja laskuista, elämästä,
joka jotenkin tuntuu valuvan sormien välistä, mutta jossa otetaan ilo irti pienistä
asioista. On syötävää ja juotavaa. Joku suo hymynkin silloin tällöin. Kun täältä
sitten joskus lähdemme, pyrimme jättämään jälkeemme kauniimman maailman.
|
Blues-Finland.comin kanssa yhteistyössä
Blues & Rock, Tammisaari Savonsolmu Beach & Blues, Pieksämäki Rauma Blues
|
”Monkee Business” on hatunnosto Rollareiden suuntaan. Ehkä avausbiisin ironia
jäi huomaamatta, mutta lyriikoiden tulkinnat ovat aina haasteellisia. Keith
Richards -tyylinen slide herättää väsyneetkin unestaan. Sanoma kiteytettynä:
vaikka sopeutumattomat jäävät yhteiskunnan reunamille, en myy
muusikonsieluani mistään hinnasta.
Nopeatempoinen nimikappale ”Gone Fishin'”, soitettuna parhaimpaan
irlantilaistyyliin, on rentoakin rennompi ja sopii Suomen kesään. Kaikki tässä
kappaleessa sattuu kohdalleen. Nyt lähdetään kalaan ja jätetään paha maailma
jonnekin taakse. Mutta mitä tässä nyt ollaankaan haavilla? Sen saa kukin itse
päätellä. Rytmikitara, banjo sekä mandoliini helisevät riemukkaasti ja täydessä
synkrossa.
”The Worst Comic in the World” kulkee mukavan letkeässä rytmissä. Sanoitus
kertoo maailman ärsyttävimmästä koomikosta, jolla on varmaankin esikuvansa
todellisessa elämässä. Stemmalaulu on virheetöntä, ja rumpusetti tuo
tanakkuutta peliin. ”Blue Leaves” on kappaleista bluesahtavin. Ry Cooder -
vaikutteinen, kaiulla tehostettu slide luo omaa alakuloista tunnelmaansa.
Sanatkin ovat täyttä bluesia. Kaikki me joudumme joskus valintatilanteeseen,
josta on johonkin suuntaan lähdettävä. ”Lost & Found” on irlantilaiselle
kansanlauluperinteelle uskollinen, ytimekäs repäisy. Perusasiat riittävät ihmiselle.
Minimalistinen säestys (dobro, banjo, jalkarumpu) tukee toteamusta.
”Firewater and Garlic” on päähän juuttuva rallatus, joka pursuaa karibialaisia
vaikutteita. Sanoituskin on tyylin mukaan rento. Mikä laulaen tulee, se viheltäen
menee, mutta emme huoli pienistä, niin kauan kuin on ystäviä, syötävää ja ennen
kaikkea juotavaa. Näinhän sen pitäisi mennä. ”Be My Baby a Little While” ei ole
mikään kyynelkanavien avaaja, vaan hyväntuulinen ehdotus: ”Mikset kulkisi
kanssani kappaleen matkaa?” Sinänsä yksinkertaisen melodian koukkuina ovat
enimmäkseen banjolla toteutetut paljonpuhuvat väliosat.
“If I Had My Way” tarjoaa taidokasta slideä moniäänisen rytmiryhmän
säestyksellä. Jospa voisikin tehdä kaiken kansan iloiseksi! Juhlikaa, ihmiset
elämää, niin kauan kuin olette täällä! Hieno filosofia, jota tavataan ennen kaikkea
muusikoilla. Päätöskappale, rauhallinen ”Pearls & Swine” vetää yhteen tähän asti
elettyä elämää. Tietyssä iässä olevien on helppo samaistua tähän lauluun: Okei,
siispä pudotaan kelkasta, mutta tehdään se hymyillen. ”You're never out of date
when you're singing the blues”.
ANNAMARI LAUSALA
Echo & Cane: Gone Fishin'. Kaiku & Kieku, 2016
Laulu, kaikki instrumentit ja tuotanto: Erkki "Echo" Räsänen & Hannu "Cane"
Vuorjoki
Linkki: Bändin verkkosivut
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2016
.
|
|
