(c) 2006 Blues-Finland.com
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
Halloween Blues
Pudotettu D (aka dropped D) DADGBE

Pudotettu D-viritys on kenties yleisin käytetty viritys standardivireen jälkeen. Syynä suosioon on se, että pudotetussa D:ssä muutetaan vain yhden kielen sävelkorkeutta ja soinnut pysyvät pääosin samoina kuin standardivirityksessä. Pudotetussa D:ssä lasketaan paksuin kieli alas D:hen ja se on siinä. Kuten aikaisemmin mainitsin, pudotetulla D:llä voi soittaa kaikkia samoja sointuja kuin normaalivireellä, mutta pudotetulla D:llä saa aivan erilaisen soundin ja uusia ulottuvuuksia soittoon. Pudotetun D:n uudet soinnut ovat niin sanottuja pikkubarrée-sointuja eli esimerkiksi 6:nnen, 5:nnen ja 4:nnen kielen kolmannelta nauhalta painaen voi siirtyä normaalien barrée-sointujen tavoin nauhanväliltä toiselle. Pudotettua D:tä suositaan eniten bluesissa ja rockissa. Esimerkiksi monet 1990-luvun grungeyhtyeistä suosivat pudotettua D:tä. Pudotetulla D-vireellä on ehkäpä paras aloittaa tutustuminen erilaisten viritysten käyttöön, koska siinä  muutetaan vain yhden kielen sävelkorkeutta ja soinnut pysyvät pääosin samoina. Pudotetussa D:ssä oppii mielestäni jo kokeilemaan uusia sormituksia ja saa hieman käsitystä erikoisviritysten muuttuvasta soundimaailmasta.

Avoin G: DBDGBD

Toisin kuin pudotetussa D:ssä, muuttuu avoimessa G-virityksessä täysin sointujen muodostaminen ja asteikot verrattuna normaalivireeseen. Avoimessa G:ssä pudotetaan molemmat E-kielet alas D:hen sekä 5.kieli alas B:hen. Näin kitara on viritetty avovireeseen, joka tarkoittaa vapaiden kielten muodostavan yhdessä soivina tietyn soinnun – tässä tapauksessa G:n. Avoimen G-vireen tuottama soundi on erinomainen slide-soitossa, ja capoa käyttämällä sillä voi soittaa useammissakin sävellajeissa kuin G:ssä. Esimerkiksi Robert Johnson soitti avoimella A-vireellä mutta hänen kappaleitaan voi soittaa avointa G-virettä käyttäen laittaen capon 2:lle nauhan välille. Avoin G-vire on kokemusteni mukaan avointa A:ta suositeltavampi, koska siinä kielten sävelaskelta pudotetaan nostamisen sijaan toisin kuin avoimessa A:ssa. Näin kitaran kaulaan ei kohdistu turhaa jännitettä ja myös kielten katkeamisen vaara pienenee – joskaan ei poistu. 

Avoin D: DADF#AD


Avoimessa D-vireessä molemmat E-kielet pudotetaan alas D:hen, toinen kieli alas A:han ja kolmas kieli alas F#:iin. Avoin D-vire muistuttaa DADGAD-virettä paitsi että kolmas kieli on G:n sijasta F#:ssä. DADGAD-vire ei ole yleisesti käytössä bluesissa, joten sitä en tässä artikkelissa käsittele. Avoin D-vire on avoimen G:n tavoin erinomainen slide-soittoon ja esimerkiksi slide-kitaroinnin taituri Ry Cooder suosii sen käyttöä monissa kappaleissaan. Myös Robert Johnsonin alun perin avoimessa E-vireessä soitettuja kappaleita voi soittaa avoimella D:llä käyttämällä capoa toisella nauhanvälillä. Aivan kuten avointa G-virettä voi käyttää capon kanssa avoimessa A:ssa soitettaessa, myös avointa D:tä kannattaa käyttää avoimen E:n korvikkeena samasta syystä eli turhan jännitteen välttämisenä. Hyvän kikan avoimella D:llä ja slidella soitettaessa olen havainnut olevan neljättä ja viidettä kieltä vuoronperään vasemman käden sormilla vasaroiminen ja seuraavaksi slidella ohuempien kielien soitolla saatu efekti. Tällä aikaansaadaan rytmikäs ja vaikuttava bluesiin sopiva soundi. Lisäksi plektrat on hyvä jättää laatikkoon, sillä mielestäni avoimen D-vireen (ja myöskin avoimeen G:n) slide-soittoon sopii parhaiten sormisoitto eli oikean käden peukalon ja etu- sekä keskisormen vuorotteleva soittotapa.

Outro

Nämä edellä mainitut vireet (pudotettu D, avoimet G ja D) ovat omien kokemuksieni mukaan erinomaisia bluesin soittoon. Nimenomaan avoimilla virityksillä aikaansaadaan vaikuttavia efektejä, kun sointuja voidaan liu´ttaa kaulaa pitkin varsinkin kun käytössä on slideputki. Lisäksi bassokieliä käyttämällä voidaan pitää rytmiä tehokkaasti yllä. Capon käyttö tuo mukaan myös uusia soundimahdollisuuksia sekä mahdollistaa soittamisen helposti kitaralle erityisen rasittavissa avoimessa A:ssa ja E:ssä tarvitsematta virittää ylöspäin. Avoimissa G:ssä ja D:ssä kannattaa käyttää kohtalaisen paksua kielisettiä (ainakin 011-sarjaa), koska niillä voi laskea helposti kielten sävelaskeleita ilman turhia rahinoita. Tietenkin aina asiaa auttaisi korkea action, mutta matalallekin säädetty kitara käy; silloin slide-soitossa tatsin täytyy olla kohtalaisen tarkka – muuten on vaikea välttyä turhilta sivuääniltä.

Toivon artikkelini antavan uusia eväitä kitaransoittoon niin aloitteleville kuin pidemmällekin ehtineille. Artikkelin ohjeet eivät missään nimessä ole kiveen hakattuja, vaan ovat omien kokemuksieni pohjalta laadittuja ja omassa käytännön kokemuksessani hyviksi havaitsemiani. Tietenkin omiin kokemuksiini ovat epäilemättä vaikuttaneet käytössä ollut kitara (Charvel CE550), erinomainen metallislide (lasiputkista en pidä ollenkaan), 011-kielet sekä ripaus aikaa ja vaivaa kuten myös kokeilunhalua. Toivotan antoisia kokeiluhetkiä kaikille virityksistä kiinnostuneille!
Lyhyt katsaus erikoisvirityksiin

30.10.2006

Intro

Kitarassa käytämme yleisimmin viritystä (paksuimmasta ohuimpaan): EADGBE. Tähän on syynä muun muassa se, että useiden vuosien kuluessa EADGBE (standardiviritys) on osoittautunut yleisesti käyttökelpoisimmaksi viritykseksi useiden musiikkityylien, sointuotteiden, skaalojen ynnä muiden soittoon. Lisäksi standardivirityksen suureen suosioon on muita syitä: useimmat nuoteista on kirjoitettu tavalliselle viritykselle ja lisäksi monet pitävät useisiin virityksiin siirtymistä hankalana ja aikaavievänä. Viimeksi mainittu syy on epäilemättä melko yleinen sille, että monet soittajat eivät kokeile, saati aktiivisesti soita erikoisvirityksillä. On kieltämättä aikaavievää viritellä kitaraa edestakaisin eri viritysten välillä ja opetella uusia sointuja, mutta mielestäni se on myös palkitsevaa ja musiikillisesti avartavaa. Olen itse ”viritysfriikki” ja käytän mielelläni aikaa erilaisiin virityskokeiluihin. Käyn tässä artikkelissa läpi muutamia yleisimmistä virityksistä kertomalla hieman mihin niitä voi käyttää ja miten ne toimivat.