Blues-Finland.com - Erja Lyytinen: Songs from the Road

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA

17.5.2012

Tien päällä Erja Lyytisen kanssa
"Songs from the Road" esittelee kansainvälisen vertailun kestävää orkesteria
cd- ja dvd-taltiointien muodossa. Perinteinen ja moderni kohtaavat
vahvemmin kuin koskaan Lyytisen uralla.

Erja Lyytisen diskografiaan saatiin helmikuussa monen toivoma lisä: livelevy. ”
Songs from the Road” esittelee Erjan ja hänen bändinsä osaamista elävässä
tilanteessa sävelin ja kuvin. Kolmentoista kappaleen cd:n kanssa paketissa tulee
viisitoista biisiä vetävä dvd.

Astutaanpa kuitenkin ensin pari askelta taaksepäin. Muutaman mukavan
kotimaisen julkaisun jälkeen Erja Lyytisen kansainvälinen ura urkeni viime
vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Ensimmäinen kansainvälinen soololevy ”
Dreamland Blues” äänitettiin Mississipissä. Se henki paljolti perinteistä
amerikkalaista rytmimusiikkia.

Toinen kiekko ”Grip of the Blues” kertoi Lyytisen saamasta rokkikärpäsen
puremasta. Viimeisin studiolevy ”Voracious Love” puolestaan oli toistaiseksi
selvin askel kohti omaa juttua. Uudelleen stailattu tähti oli alkanut tehdä
musiikkia yhä kunnianhimoisemmin ja nälkäisemmin. Tuloksena on
amerikkalaiseen perinteeseen ja slide-kitaran voimaan perustuvaa modernia
musiikkia eurooppalaisella tatsilla.

Uutuuslevy ”Songs from the Road” sopii tähän määritelmään. Nykyaikainen
soundi on Erjalle ja hänen bändilleen kaikki kaikessa – ei kuitenkaan itsetarkoitus
– mutta perinteistäkin pidetään tyylikkäästi huolta. Lyytis-originaalien ohella
kuullaan klassikoita kuten ”Crossroads” ja ”Soul of a Man”.

Coolia riehuntaa

Lyytisen bändin kokoonpano on elänyt, mutta taso on aina ollut timanttinen.
Muutama loistava muusikko (Iiro Kautto, Rami Eskelinen, Topi Kurki...) on siirtynyt
muihin hommiin, mutta ei heitä varsinaisesti ikävä tule tuoreinta ryhmää
kuunnellessa. Rummuissa on suomalaisen rockin ja popin huippuammattilainen
Miri Miettinen (Broadcast, Gringos Locos), valtavaa kuusikielistä bassoa
pompottaa mainio karibialaisherra Roger Inniss.

Davide ”Dave” Floreno on yhteinen tekijä Erjan kokoonpanoissa. Dave paiskii
töitä bändin kakkoskitaristina ja häärää ahkerasti muissakin toiminnoissa:
puuhamiehenä, tuottajana, miksaajana.
.

Helsingin Savoy-teatterissa taltioidussa
konsertissa kohokohdiksi nousevat toisen
albumin coolisti keinahteleva nimibiisi ”Grip of
the Blues” sekä ”Dreamland Bluesilta” tuttu
slide-riehunta ”Skinny Girl”. Dvd:ltä selviää,
että jälkimmäisen aikana Erja innostui
jalkautumaan tuoleillaan nököttävien katsojien
joukkoon ja kiipeilemään parvekettakin kohti.

Ohjelmisto perustuu Lyytisen kansainvälisten
levyjen materiaaliin yhtä poikkeusta lukuun
ottamatta: ”Not a Good Girl” tuli päivänvaloon
jo Bluelight Recordsille tehdyllä kiekolla ”
Attention!” (2002).

Bluesia verkkosukissa

Orkesteri näyttää jälleen kerran lukeutuvansa alansa valioihin. Jokaisen jäsenen
soittaminen kestää vertailun keneen tahansa.

Erjan laulaminen on kehittynyt jatkuvasti. Ääntää piisaa ja sävelet irtoavat
puhtaasti. Ajoittainen ylitulkinta ja englannin kielen hieman turhan ”suomalainen”
ääntäminen vaivaavat, joskin aina vaan vähenevissä määrin.

Esa Sulkasen ohjaama dvd-elokuva on mukavaa seurattavaa. Mediassa
toistellaan vastenmielisiä termejä kuten ”naisblues” tai ”naisartisti”, mutta dvd:
llä ei päätähden naisellisuutta peitellä: heti kärkeen nähdään Erjan
piikkikorkokengät ja verkkosukat, jotka tekevät dramaattisessa,
mustavalkoisessa kuvassa matkaa konserttilavaa kohti. Muutenkin eroottisesti
latautuneessa kappaleessa ”Steamy Windows” Lyytinen intoutuu koko lailla
vihjailevaan tulkintaan ”Like a Virgin” -viittauksineen kaikkineen.

Kuvakerronta antaa mainion, elävän vaikutelman. Staattisia kuvia on melko
vähän, ja suurin osa elokuvasta onkin toteutettu kamera-ajoin. Se jäljittelee
onnistuneesti katsojan kokemusta: harvoin tulee tapitettua yhteen ja samaan
kohtaan muutamaa sekuntia pidempään. Kuvan laatu on hyvää dvd-tasoa
(häviää tosin rajusti HD:lle/Blu-raylle). Kuvasuhde on, luojan kiitos, 16:9.
Ääniraitoina ovat 5.1 Dolby ja normaali stereo.

Rajat auki

”Songs from the Road” on, totta kai, kohdistettu kansainväliselle yleisölle.
Suomalaiselle katsojalle englanniksi lausutut välipuheet ja -huudot (”Erja
Lyytinen, all the way from Helsinki!”) voivat vaikuttaa hullunkurisille. Tässä
tapauksessa ratkaisu on kuitenkin välttämätön. Mitähän saksalaiset,
englantilaiset tai italialaiset fanit olisivat tykänneet suomenkielisestä
jutustelusta?

Moisille kansainvälisyyspyrkimyksille Suomessa tavallisesti vain virnuillaan.
Virnuilijat, jotka eivät tavallisesti ole itse käyneet Korson R-kioskia pidemmällä,
saavat kuitenkin pitkän nenän, sillä Erja ja hänen orkesterinsa on oikeasti
kansainvälistä menestystä nauttiva akti. Ryhmä rundaa Euroopassa jatkuvasti, ja
keväisestä Britannian-kiertueesta on kehittymässä suorastaan perinne.

Erjan aurinkoisen ja alati hymyilevän imagon ei sovi antaa hämätä. Taakse
kätkeytyy teräväkatseinen ammattilainen, joka tietää mitä tahtoo. Ja hän tahtoo
levittää musiikin ilosanomaa laajemmin kuin vain kotosuomessa. Matkailu avartaa
– ja niin tekee parhaimmillaan myös Erja Lyytisen musiikki.

PASI TUOMINEN

Erja Lyytinen: Songs from the Road. Ruf Records, 2012 (CD+DVD)

Erja Lyytinen (laulu, kitara), Davide Floreno (kitara, taustalaulu), Roger Inniss
(basso, taustalaulu), Miri Miettinen (rummut, taustalaulu)

DVD:n ohjaus Esa Sulkanen, leikkaus Jukka Mäkelä

Tuottajat: Erja Lyytinen, Davide Floreno, Thomas Ruf

Linkki: Erja Lyytisen kotisivut

.

Jaa juttu profiilissasi: |