HONEY B & T-BONES 30 VUOTTA, OSA 2
|
|
|
10.12.2012 Osa 1
|
Ensimmäinen HBTB: Kuloniemi, Puurtinen, Puurtinen
|
”Ensimmäisillä levyillä oli vielä vähän mikkihiirimeininkiä. Silti käy selväksi,
että rajojen rikkomiseen on ollut selkeä pyrkimys alusta lähtien”, sanovat
Aija Puurtinen ja Esa Kuloniemi.
Harva tiesi, miten merkittävää lukua suomalaisen rytmimusiikin historiaan oltiin
kirjoittamassa, kun erään nuoren orkesterin tuurijuoppo basisti liukeni
maisemista kesällä 1982.
Kyseisellä bändillä oli Mikkelin-keikka tiedossa. Aikaa oli kaksi viikkoa. Yhtäkkiä
duoksi supistuneen bändin rumpalin sisko kutsuttiin hätäavuksi. Nainen korjasi
orvoksi jääneen basson treenikämpän lattialta ja treenasi ohjelmiston
ennätysajassa. Ja se keikka: se upposi yleisöön kuin kuuma veitsi voihin.
Kitaristi Esa Kuloniemi ja rumpali Ismo Puurtinen olivat saaneet rinnalleen Aija
Puurtisen. Bändille päätettiin antaa nimeksi Honey B & T-Bones.
Sittemmin rumpali on vaihtunut useaan otteeseen. Aija ja Esa sen sijaan ovat
olleet bändin ytimessä nyt 30 vuotta. ”Honey B & T-Bones tavallaan perustui
itsestään. Etenimme musiikin ehdoilla. Meillä oli sisäinen tarve tehdä musiikkia ja
tavallaan opiskellakin sitä”, Puurtinen ja Kuloniemi muistelevat HBTB:n
ensiaskelia.
Keltanokkabändi hivuttautui ennen pitkää koviin piireihin. Levytyssopimus
allekirjoitettiin EMI/Parlophonen kanssa – saman yhtiön, joka julkaisi The
Beatlesin ensimmäiset levyt. Honey B & T-Bones teki merkille kolme albumia.
Albumit, jotka julkaistiin tänä vuonna uudelleen masteroituina, saavat tekijöiltään
tänään hieman varauksellisen vastaanoton.
.
|
|
|
|
”Kaksi ensimmäistä, 'Anytime' ja 'Help Me',
ovat soundillisesti ja otteeltaan melkoista
mikkihiirimeininkiä. Soitto kyllä kulkee ja
ideoita on, mutta studiokokemusta puuttuu.
Ehkä tuottajakaan ei ollut aivan tehtäviensä
tasalla. Mutta se oli sitä vaihetta –
opettelua. Toki innostus välittyy. Ja onhan
niillä kiekoilla oma dokumentaarinen
arvonsa.”
Yleisö 80-luvun loppupuolella ei bändiä
kieroon katsonut. Ihme kyllä, nyt kelpasi
suomettuneen pohjoismaan bändi
naapurimaihin ja jopa Keski-Eurooppaan.
HBTB oli ensimmäisiä suomalaisia yli rajojen
breikanneita rytmimusiikin bändejä. Suosion
myötä heitä alettiin kutsua peräti aikansa
ahkerimmin ulkomailla keikkailevaksi
suomalaisyhtyeeksi. Kovin hurlumhei jatkui
90-luvun puoliväliin.
"Supernatural" muutti suunnan
Ensimmäinen merkittävä muutos
kokoonpanossa tapahtui vuonna 1993, kun
Pimme Korhonen korvasi Ismo Puurtisen
rummuissa. Pian Korhosta seurasi Okko
Laru. Vuonna 1995 patterin taakse asettui
Jari ”Kepa” Kettunen, jonka myötä HBTB
lähti aivan uusille urille. Blues-standardit
saivat jäädä vähemmälle, ja orkesteri siirtyi
lähes täydellisesti omaan
originaalimateriaaliin. Kunnianhimoista levyä
”Supernatural” voikin pitää suuren
käännekohdan kulminaationa.
”Kepa oli ensimmäinen aidosti luova
rumpalimme”, Kuloniemi arvioi. ”Häneltä
pystyi myös tilaamaan asioita. Mietimme
sovituksia paljon yhdessä. Meillä alkoi olla
murrettuja komppeja ja kaikenlaista
muutakin biisikohtaista hämärämeininkiä
tarpeen mukaan.”
Honey B & T-Bonesin rumpalinpalli on
vaihtanut omistajaa varsin erikoiseen
|
viestikapulatyyliin. Erinomainen shuffle-rumpali Ismo Puurtinen oli yksi
suurimmista vaikuttajista Jupe Litmaselle, joka kannutti bändissä 2000-luvun
ensimmäisellä vuosikymmenellä; Kepa Kettunen puolestaan sai suuren fanin ja
myöhemmin oppilaankin HBTB:n nykyisestä rumpalista Jaska Lukkarisesta.
”Jupe toteutti bändissämme pitkälti Ismon agendaa, toki omilla persoonallisilla
mausteillaan. Hänen ajattelutapansa ja estetiikkansa oli myötäilevä, ei niin esille
tuleva. Jaska taas kantaa tavallaan Kepan soihtua ja vie sitä ajattelutapaa
eteenpäin. Päävaikuttajia rumpaleissamme on ollut kolme: Ismo Puurtinen, Kepa
Kettunen ja Jaska Lukkarinen.”
Yli musiikillisten rajojen
Uusi, luovempi ja rajojen rikkomiseen pyrkivä Honey B & T-Bones jatkoi kulkuaan:
Toni Porthén tuli Kepan tilalle vuosituhannen vaihteessa, 20-vuotisjuhlaa
vietettiin kokoelmalevyn ja kirjan voimin. Porthénin seuraajan Jupe Litmasen
kanssa tehtiin muun muassa juureva ”Terrifying Stories from T-Bone Town”.
|
|
|
Mutta annas olla: HBTB ei ollut todellakaan
sanonut viimeistä sanaansa. Uusia metkuja
oli luvassa kahmalokaupalla Lukkarisen
liityttyä remmiin. Bändi kutsui albumia ”Alien
Blues” (2009) uransa taiteelliseksi
päätyöksi, ja se ampuikin avaruusrockillaan
kuulijat maata kiertävälle radalle. ”Walking
Witness” (2011) ja ”Alive in Helsinki” (2012)
jatkoivat hurjissa sfääreissä.
Tänä päivänä Aija Puurtinen hoitaa basistin
toimensa ohella suurimman osan
laulusolistin tehtävistä. Esa Kuloniemen
päätyö on kitaran varressa, lyömäsoittimista
vastaavat Jaska Lukkarinen ja ”virallinen
ulkojäsen” Mamba Assefa. Kokoonpanot ja
roolit ovat eläneet. Alussa Esa oli myös
vokalisti, ja hätävarabasistina aloittanut Aija
näytteli vielä pienempää osaa. Naisen
mukanaolo rock-bändissä herätti kuitenkin
niin paljon huomiota 80-luvun
vanhakantaisessa ilmastossa, että Aijan oli
pikku hiljaa siirryttävä kohti keskilattiaa.
”Aluksi otin sen ihan show'n kannalta. En
minä erityisesti pyrkinyt siihen asemaan,
mutta ei se mitenkään vastenmielistäkään
ollut”, Puurtinen kertaa.
”Yleisöltä alkoi nopeasti tulla palautetta.
Toisaalta myös levy-yhtiöltä. Viesti oli, että
'Tätä kiitos lisää'. Kasvoin isompaan rooliin
vähitellen.”
Työnjaon muuttuminen antoi toisaalta
Kuloniemelle enemmän mahdollisuutta
paneutua kitaristin toimeensa. ”En usko sen
johtuneen pelkästään päälauluvastuusta
luopumisesta, mutta ehkä yleisote muuttui
koloristisempaan suuntaan”, Esa miettii.
”Triosoittamisessa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Onhan se niin, että jos toinen laulaa leadia,
voi kitaraosuuksia ajatella keskittyneemmin.”
|
90-luvun loppupuoliskon HBTB,
etualalla rumpali Kepa Kettunen
|
|
|
Muistoja hurjilta Euroopan-vuosilta
|
Aija Puurtinen ja Esa Kuloniemi tuumivat, että Honey B & T-Bonesista tuli
varsinaisesti bändi vasta EMI-vaiheen jälkeen. ”Kyllähän keikkakokemus korreloi
suoraan lopputulokseen. Ulkomailla vietetyt keikkavuodet tekivät meistä bändin.”
”Vaikka ensimmäiset levyt olivat vielä opettelua, yksi asia on ilmeinen. Rajojen
rikkomiseen tuntuu olleen selkeä pyrkimys alusta lähtien.”
PASI TUOMINEN
HBTB:n 30-vuotisekstran ensimmäisessä osassa käsiteltiin bändin nykypäivää.
Honey B & T-Bonesin juhlavuosi niitataan keikkarintamalla päätökseen lauantaina 15.
joulukuuta. Yhtye konsertoi alkuillasta Helsingin Virgin Oil Co:ssa ja yön tunteina
Järvenpään Blackpoolissa.
Linkki: Honey B & T-Bonesin kotisivut
.
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2012
.
|
|
