Blues-Finland.com - Ian Siegal and The Youngest Sons: The Skinny

BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA

LEVYARVIO

7.3.2012
Rosoisen hehkuvaa
bluesrockia Mississippin
sydänmailta
Britti Ian Siegalin tuorein teos "The Skinny"
on upea kokonaisuus. Siegal matkasi
Mississipin pohjoisosiin ja purkitti levyn
blues-legendojen jälkikasvun kera.

Ian Siegalin ja The Youngest Sons -yhtyeen
"The Skinny" on levy, joka on monipuolinen,
yllätyksellinen ja mielenkiintoinen. Vuonna
2011 on onnistuttu äänittämään levy, jonka
tuoretta ilmaisuvoimaa jaksaa kerta toisensa
jälkeen ihmetellä ja ihastella.
.

Brittiläisen Siegalin (s. 1971) muusikonura sai alkunsa perinteisellä tavalla. Teini-
ikäisenä hän kuuli Muddy Watersin ja Howlin' Wolfin musiikkia. Alkuvoimainen
blues antoi Siegalille kimmokkeen ryhtyä itse laulamaan ja soittamaan kitaraa.

Nuori kitaristi kartutti keikkakokemustaan toimimalla katosoittajana Saksassa.
Vuosien varrella soittoareenat ovat kasvaneet, ja Siegal asteli suurempaan
maineeseen Bill Wyman's Rhythm Kingsin lämmittelijänä vuosina 2004 ja 2005.
Nykyään Siegal kiertää ahkerasti Brittein saarilla ja Euroopassa. Vuonna 2008 hän
esiintyi myös Suomessa, Pietarsaaren Jeppis Blues Festivalilla.

Siegalin debyyttilevy "Meat & Potatoes" ilmestyi vuonna 2005, ja siitä lähtien
levyjä on tullut tasaiseen tahtiin. Uutukainen, "The Skinny", on äänitetty Pohjois-
Missississipissä legendaaristen bluesmiesten jälkikasvun kera. Tästä kertoo
bändin nimi The Youngest Sons. Soittajakaartiin kuuluvat Cody Dickinson, Carry
Burnside, Robert Kimbrough ja Rodd Bland. Nuorimmista pojista muodostuu mitä
maukkain taustaryhmä, ja levy perustuu pitkälti improvisaation voimaan.

Levyn materiaalia voi luonnehtia bluesrockiksi, mutta siinä on elementtejä myös
soulista, funkista ja ennen kaikkea häivähdyksiä isien kulta-ajoista. Kappaleista
suurin osa on Siegalin käsialaa. Niistä kuuluu säveltäjän hieno melodian taju.

Levyn kantava idea on spontaani ja luova soitto. Siegal toteaa levyn
äänityksestä: ”Kukaan soittajista ei ollut kuullut materiaalia etukäteen.
Tapasimme studiolla ja ryhdyimme soittamaan. Siinä kehittelimme ideoita ja
grooveja. Niin syntyi kiehuva keitos, aivan kuin itsestään.”

Keitoksen resepti on toimiva, sillä albumilla on juuri sopivasti rosoisuutta ja
tyylitajua. Soittajilla riittää ideoita, keskinäinen yhteistyö toimii. Musiikista kuuluu
soittamisen ilo, osaaminen ja energia. Vahvaa antia on myös Siegalin laulu – ääni
on yksi instrumenteista.

Rohkeasti omalla tiellä

Nimiraita ”The Skinny” räjäyttää levyn käyntiin. Dynaaminen kappale perustuu
riffin jatkumoon, ja intro alkaa kuin hiipien. ”Stud Spiderissa” (Tony Joe White)
jatkuu sama latautunut soitto. Siegalin wah wah -kitaran ja Robert Kimbrough'n
rytmikitaran välille muodostuu mielenkiintoinen dialogi. Riffin varaan rakentuvista
kappaleista kuultaa hienoinen Jimi Hendrix & Band of Gypsys -vaikutus.

"Master Plan" on pehmeästi svengaava blues, jossa on koukuttava kertosäe sekä
varsin hienoja kompinvaihdoksia. Kappaleessa ”Hound Dog in Manger” tiivistyy
hienosti koko levyn teema. Ilmaisu on perin tyylikästä, latautunutta ja
nyanssirikasta kautta linjan. Muusikoiden rohkea improvisaatio on elämyksellistä.

"Picnic Jam" eroaa levyn manaavan hypnoottisesta materiaalista heleydellään.
Hieman afrikkalaistyylinen kappale perustuu kuorolauluun ja näennäisen laiskasti
rullaavaan Bo Diddley -komppiin. The Youngest Sonsin taustalaulu on muutoinkin
voimakas elementti levyllä.

"Natch'l Low (Coolin Board)" on kaikessa rentoudessaan autenttisen kuuloinen
blues, josta kuultaa lävitse vahva Muddy Waters -vaikutus. ”Devil's in the Detail”
on hurmaava ralli, jota värittää Andre Turnerin yksinkertainen huilunsoitto.

Nykypäivän bluestuotantoa tuntuu riivaavan voimakas ylituottamisen tarve.
Markkinoille putkahtaa tämän tästä loppuun asti hiottuja levyä, jotka kuitenkin
jäävät sisällöllisesti tyhjänpäiväisiksi. Ian Siegal and The Youngest Sons on
lähtenyt rohkeasti omalle tielleen, ja tulos on kerta kaikkiaan upea. "The Skinny"
on yllätyksellinen ja monipuolinen levy, jota on todella antoisaa kuunnella. Myös
soundimaailmasta on onnistuttu luomaan sopivan autenttinen ja miellyttävä.

L. RAUDAS

Ian Siegal and The Youngest Sons: The Skinny. Cadiz Music Ltd / Nugene
Records, 2011

Ian Siegal (laulu, kitara, lyömäsoittimet), Robert Kimbrough (kitara), Carry
Burnside (basso, taustalaulu), Rodd Bland (rummut), Cody Dickinson (basso,
rummut, sähköpyykkilauta ”woogie board”)

Vierailijat: Alvin Youngblood Hart (kitara), Andre Turner (huilu), Duwayne Burnside
(rummut)

Tuottaja: Cody Dickinson

Linkit: Ian Siegal, Blind Raccoon
.

.

Jaa juttu profiilissasi: |