LEVON HELM

1940 Syntyi Arkansas'n osavaltion Helenassa
1950-luku Idoleita mm. Muddy Waters ja Sonny Boy Williamson II;
innostui rumpujen soitosta seurattuaan Sonny Boyn rumpalia
James Curtisia
1950-luku Liittyi Ronnie "The Hawk" Hawkinsin yhtyeeseen
1964 The Hawks lähti omalle bänditaipaleelleen
1965 The Hawks Bob Dylanin taustabändiksi
1968 Yhtye teki ensimmäisen levynsä "Music from Big Pink"
1969 Toinen klassikkolevy vakiinnutti yhtyeen nimen: "The Band"
1976 The Band ja supertähtitason vieraat esiintyivät "The Last
Waltz" -konsertissa; Martin Scorsese ohjasi aiheesta
dokumentti/konserttielokuvan
1977 Levon kokosi RCO Allstars -yhtyeen
1980 Teki kiitetyn roolityön Michael Aptedin elokuvassa
"Kaivosmiehen tytär"
1983 The Band palasi lavoille ilman kitaristi-lauluntekijä Robbie
Robertsonia
1989 Liittyi Ringo Starrin All-Starr Bandiin
1993 The Band julkaisi uudella kokoonpanolla comeback-levyn
"Jericho"
1996 The Band esiintyi Järvenpään Puistobluesissa; Levonilla
diagnosoitiin kurkkusyöpä myöhemmin samana vuonna
1998 The Bandin tarina loppui "Jubilation"-levyyn
2008 Soololevy "Dirt Farmer" palkittiin Grammylla
2010 Soololevy "Electric Dirt" palkittiin niin ikään Grammylla
BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA
19.5.2010 Arkansas'n maestro vuonna 2010
Vanha The Band -hitti "The Shape I'm in" epäili tietoisuutta tarinan kertojan
kunnosta. Klassikkobändin rumpali, kurkkusyövän taivuttanut Levon Helm on
tänään taistelutahdon ja sydämellisyyden ilmentymä.

Charlottesville, viehättävä pikkukaupunki Virginian osavaltiossa. Täältä on vielä
matkaa varsinaiseen Yhdysvaltain etelään, mutta ilmapiirissä on paljon samaa.
Keskustan läpi vie vehreä kävelykatu, jota paikalliset pitävät maailmankuuluna.
Mutta eipä se juuri Rotuaaria kummempi ole.

Kävelykadun varrella olevan panttilainaamon ikkunassa roikkuva kapistus
herättää huomion: kyseessä on
Johnny Winter -mallin Gibson Firebird -kitara.
Lieneekö soittopeliin tuherrettu nimmari Teksasin pojan omakätinen? Taipaleelle
mahtuu useampiakin vanhoja teattereita, joista osa toimii konserttisaleina.

Vähän matkan päässä lähestyy muutaman miehen joukkio. Heidät tunnistaa
muusikoiksi jo kilometrin päähän. Hei, yksi noista ukoistahan oli
Jim Weider!

Matkaa jatkuu kohti kävelykadun itäistä päätä. Siellä sijaitsee viihdeareena
Charlottesville Pavilion. Illan esiintyjä on
The Levon Helm Band, jossa arvon
herra Weiderkin kitaroi.

Katsomo on kovin tyhjillään, kun lämppäribändi veivaa sisällötöntä country-
rockiaan. Yhtyeen johtajaa
Jason Isbelliä ei voi kiittää kovin mielenkiintoisesta
setistä. Ansioksi voidaan lukea se, että hänen entinen bändinsä
Drive-by
Truckers
teki aikoinaan tribuuttibiisin "Danko/Manuel" The Bandin edesmenneille
jäsenille
Rick Dankolle ja Richard Manuelille; kappale kuultiin myös
Charlottesvillessä.

Kun Isbellin nykyisen yhtyeen
The 400 Unitin rumpali Chad Gamble oli lähes
tunnin pahoinpidellyt rumpu- ja tärykalvoja, alkoi totisesti olla ikävä yhtä
juurimusiikin juhlituimmista rumpaleista.

Muutaman tuhannen vahvuinen yleisö Charlottesville Pavilionin katsomossa ja
sitä ympäröivällä nurmella tervehtiikin riemulla vihdoin lavalle käpsyttelevää
Levon Helmiä – ja saa aivan yhtä sydämellisen vastareaktion itse maestrolta.
Levon, joka täyttää toukokuun lopussa 70 vuotta, on jättänyt kovanahkaisen ja
joskus riitapukariksikin leimatun minänsä lopullisesti taakseen.

Ja se rumpalintyö: kaikki tyylikkyys, irtonaisuus, ajoitus ja rytminen
pistämättömyys, joka Helmiltä on totuttu kuulemaan vuosikymmeniä, on tallella.

Elämän ullakoilta

Heti kättelyssä kävi selväksi, ettei The Levon Helm Band pidä kynttiläänsä vakan
alla. Konsertti polkaistiin täyteen lentoon jyskyttävällä The Band -klassikolla "The
Shape I'm in". Solistina sai kunnian aloittaa kosketinsoittaja-laulaja
Brian
Mitchell
.

The Bandin kuolemattomista Charlottesvillen illassa kuultiin myös aina koskettava
"It Makes No Difference", Levon-bravuuri "The Weight",
Dylan-laina "I Shall Be
Released" sekä "Chest Fever". Viimeksi mainitun erikoisuudesta vastasi
Larry
Campbell
, joka soitti Garth Hudsonin tunnetuksi tekemät
kosketinsoitin/syntetisaattoriseikkailut sähkökitaralla!
Jim Weider ja Levon Helm
Campbell, tytär Amy Helm ja Teresa Williams avasivat pienimuotoisen Jerry
Garcia
-tribuuttiosuuden Grateful Deadin hienovireisellä kappaleella "Attics of My
Life". Siitä oli hyvä rakentaa aasinsilta "
Electric Dirt" -levyn avausraitaan
"Tennessee Jed", joka on myös Garcian käsialaa.

"Tennessee Jed" oli koko konsertin ainoa numero, jonka Levon Helm lauloi
solistina alusta loppuun. Taistelu kurkkusyöpää vastaan on vienyt äänen
kestävyyden kuntoon, joka ei salli pitkiä osuuksia elävässä tilanteessa. Ääni
sinänsä on kuitenkin tuttua, jäljittelemätöntä Levonia.

Äänen pettäminen pariin otteeseen ei maestron menoa haitannut, vaan hän yltyi
yhä parempiin rumpukäänteisiin ja innokkaampaan ison bändinsä sparraamiseen.
Levon Helm on tänä päivänä yhä enemmän orkesterinjohtaja; miehen nykyinen
yhtye kunnioittaa esimerkiksi
RCO Allstarsin, jossa vierailivat 70-luvulla muiden
muassa
Dr John ja Paul Butterfield, perinteitä.

Sydämellinen tunnelma

Levon iloitsi silmin nähden orkesterinsa eri jäsenten tähtihetkistä. Amy Helm ja
Teresa Williams ovat upeita stemmalaulajia. Larry Campbellillä ei ehkä ole suurta
solistin karismaa, mutta mies on aidosti monilahjakas muusikko. The Bandin
viimeiseen kokoonpanoon kuulunut Jim Weider (joka nähtiin omine bändeineen
Järvenpään Puistobluesissa 2002) pääsi loistamaan kirjoittamallaan "Remedy"-
biisillä. Basisti
Byron Isaacs otti keskilattian kappaleella "Calvary", jonka hän
sävelsi Levonin kiitetylle "Dirt Farmer" (2007) -soololle.

"'Calvary' oli varmasti yksi suurimmista syistä, miksi saimme 'Dirt Farmerista'
Grammy-palkinnon. Täytyy kai muistuttaa, että 'Electric Dirtistä' tuli siitäkin
Grammy", Campbell valisti.

The Levon Helm Band vuosimallia 2010 juhlistaa paitsi johtajansa merkkipäivää
myös amerikkalaisen rytmimusiikin monihaaraisia juuria. Charlottesvillen-
konsertissa koluttiin bluesin, gospelin, folkin, countryn ja rockin syvintä olemusta
huolella ja tyylillä. New Orleansia kunnioitettiin kunnon Mardi Gras -marssilla,
jonka aikana viisimiehinen puhallinsektio tepasteli hersyvän hauskasti ympäri
stagen – tästä yleisö villiintyi täysin!

Levon Helm ei sulkeutunut diivan tavoin norsunluutorniin, vaan piti jatkuvasti
yhteyttä katsojiin. Kämmen kävi sydämellä useammin kuin kerran, lentosuukkoja
leijaili yleisön joukkoon tasaiseen tahtiin.

Vajaa pari tuntia saadaan kuulla hidasta ja nopeaa, pientä ja suurta, juurevaa ja
juurevampaa. Americanan suurmies poistuu kättään iloisesti heilautellen kohti
backstagea virginialaisen illan jo pimennyttyä. Roudari heittää pusakan hintelän
miehen hartioille.

Näkemiin, mutta ei hyvästi.

PASI TUOMINEN
Charlottesville, Virginia

Kuvat Hanna Korteniemi


The Levon Helm Band. Charlottesville Pavilion, Virginia, 8.5.2010

Levon Helm (rummut, mandoliini, laulu), Larry Campbell (laulu, kitara, viulu), Amy
Helm (laulu, mandoliini), Teresa Williams (laulu, kitara), Jim Weider (kitara, laulu),
Brian Mitchell (kosketinsoittimet, laulu), Byron Isaacs (basso, laulu), Justin Guip
(rummut)

Howard Johnson (tuuba, trumpetti), Jay Collins (saksofoni), Erik Lawrence
(saksofoni, huilu), Steven Bernstein (trumpetti), Clark Gayton (pasuuna)

Lämppäri Jason Isbell and the 400 Unit


Linkit: Levon Helm
kotisivu ja MySpace, Charlottesville Pavilion

- - - - -

ILMOITUS

Edulliset lennot musiikkikaupunkeihin (Lentoliput.nu)   
New Orleans   New York   Chicago   Nashville
.

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2010
.
Etusivulle
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English