LEVYARVIO
|
20.2.2013
Tuoretta bluesia suoraan
purkista
L.R. Phoenixin ”Live at Blues Rules” on
enemmän kuin konserttilevy: se on show.
Sveitsissä äänitetty keikka sisältää tarinoita,
vitsailua ja viskin hörppimistä. Ja välillä mies
innostuu soittamaankin.
Olemme blues-festareilla Sveitsissä. Stagella
pitää ääntä L.R. Phoenix. Phoenix on britti,
joka on jo vuosia kutsunut kodikseen Suomea,
tarkemmin sanottuna Pohjois-Karjalan
sympaattista Rääkkylän kuntaa. Kansainvälistä
meininkiä!
.
|
|
Leighton ”L.R.” Phoenix on lavalla yksin. Persoonallisia laulusuorituksia (vai
pitäisikö niitä kutsua hoilotukseksi tai mölinäksi?) säestävät akustinen kitara,
bassorummun virkaa tekevä matkalaukku ja jalkaan kiinnitetty tamburiini.
Tunnelma on mainio. L.R. vie kuulijat – puhutaan sitten klubiyleisöstä tai livelevyn
kuuntelijoista – pohjoisen Mississipin tunnelmiin; juuri kyseisiltä mäkimailta artisti
vahvimmat vibat musiikkiinsa on saanut.
Käsittelyssä on Sveitsin ytimekkäästi nimetyssä Blues Rules Crissier Festival N:o 3
-tapahtumassa äänitetty albumi. Show taltioitiin viime vuoden toukokuussa.
Vincent Delsupexhen hauskan sarjakuvamaisiin kansiin on pakattu kymmenen
Phoenixin livevetoa kaikkine hersyvine välispiikkeineen.
”Päätin aloittaa klassikolla, katsotaan, mihin kaikki johtaa”, L.R. tokaisee
vetäistyään setin kärkeen Howlin' Wolf -mestariteoksen ”Smokestack Lightnin'”.
Phoenix lasketaan usein vaihtoehtobluesin artisteihin – alt.bluesiinhan kuuluu
olennaisesti oman originaalimateriaalin esittäminen – mutta on klassikoita
enemmänkin. Muun muassa ”John Henry” ja Son Housen tapaan pelkän käsien
läpsytyksen säestyksellä vedetty ”John The Revelator”.
Lainoja on mukava kuunnella, koska artistilla ei ole pienintäkään aikomusta
soittaa niitä cover-tyyliin. Oma panos on aina vahvasti mukana. Esimerkiksi
manaukset ja örinät R.L. Burnsiden ”Going Down South” -kappaleella ovat hurjaa
kuultavaa.
L.R. Phoenixin omat kappaleet kestävät vertailun sataprosenttisesti. Varsinkin ”
Freight Train” – tuttu ”Jumper on the Line" -levyltä, jolla mukana oli vielä rumpali
Mr Mo' Hell – jyskyttää tehokkaasti, nimensä edellyttämään tapaan.
Yleisökin on levyllä kivassa roolissa. Se vaikuttaa varsin asiantuntevalta:
klassikoihin reagoidaan välittömästi, ja Phoenix-originaaleja seurataan
keskittyneesti. Pienen mutta innokkaan joukon edessä on L.R:n ollut varmasti
mukava melskata. Uupuneen mutta onnellisen bluesmiehen loppukaneetti ”Thank
you very much, it's been great playing here, cheers” tuli varmasti täydestä
sydämestä.
Vaikka levyn kannen perusteella voisi toisin kuvitella, tämä ei ole mitään
säilykepurkkibluesia. Tarjolla on L.R. Phoenixin tuoretta ja omassa kyökissä
luomuaineksista kokkaamaa musiikkia. Ruokajuomana viski. Ateria on maittava:
oman vision omaavia ja sitä rohkeasti seuraavia artisteja kun ei ole koskaan liikaa.
PASI TUOMINEN
L.R. Phoenix: Live at Blues Rules Crissier Festival N:o 3. Omakustanne, 2012
L.R. Phoenix (laulu, kitara, rytmisoittimet)
Linkit: Artistin kotisivut, Blues Rules
.
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2013
.
|
|
