LEVYARVIO
|
5.12.2014
Marcia Ball
markkinativolin tähtenä
Loistavan pianisti-laulajan viimeisin levy
"The Tattooed Lady and the Alligator Man"
pitää korkean tason yllä. Teksasin ja
Louisianan rajaseudun kasvatti sekoittelee
tyylejä inspiroivasti.
Kunniakkaan pianobluesperinteen moderni
edustaja, Suomessakin vieraillut Marcia Ball,
on monelle tuttu. Kotimaassaan Yhdysvalloissa
Marcia on erittäin arvostettu, ja hän on
vastaanottanut ansioistaan monia palkintoja,
muun muassa Blues Music Awardin yhdeksän
kertaa.
|
|
Kuluvana vuonna Living Blues Magazinen lukijaäänestyksessä Marcia Ball valittiin
voittajaksi pianistisarjassa; häntä voi siis kutsua vuoden 2014 pianomuusikoksi.
Saman lehden tämänvuotisessa kriitikkoäänestyksessä vuoden naispuolisen
bluesartistin tittelin sai Marcian esikuva Irma Thomas.
Teksasin ja Louisianan rajalta kotoisin oleva, pitkän uran tehnyt ahkera
keikkailija on levyttänyt Alligator Recordsille vuodesta 2000 lähtien. Marcia, joka
asuu nykyisin Teksasin Austinissa, on kertonut, ettei hän tee levyä, ellei hänellä
ole painavaa sanottavaa. Tämänkertainen albumi, "The Tattooed Lady and the
Alligator Man", on onnistunut kokonaisuus. Musiikinlajina on tyylisekoitus Tex-
Mexiä, zydecoa, rockia ja swamp bluesia. Musiikki on nopeatempoista ja
tanssittavaa, mutta sanoituksiltaan syvämietteistä. Marcian kypsä ääni on
säilyttänyt voimansa ja metallisen sointinsa.
Levyn teemana on vaudevilleperinteestä kehittynyt markkinativoli, ”traveling
show”, kahden omalla tavallaan omituisen yksilön yhteinen matka. Sanoitukset
sivuavat yleistä ja yksityistä, yhteiskuntaa ongelmineen ja ihmisten välisiä
suhteita.
Levyn kannessa Marcia vetoaa elävän musiikin puolesta ja esittää kiitoksensa
kaikille sen tukijoille.
Kaikki albumin kappaleet ovat Marcian käsialaa, poikkeuksena Michael
Schermerin kanssa kirjoitetut ”Human Kindness” ja ”The Squeeze Is On” sekä
Hank Ballardin ”He's The One”.
Marcia Ballin musiikki on inspiroinut myös kirjailija Wendy Hundere Parnellia,
jonka hellyttävä lastenkirja ”Super Louella” perustuu Marcian esittämiin lauluihin.
Parnell vastaa myös albumin kansitaiteesta.
Albumin nimikappale ”The Tattooed Lady And The Alligator Man” esittelee
sirkuksen tähdet kilkuttavan vaudeville-pianon säestyksellä. Iloinen torvisoitto
korostaa markkinatunnelmaa.
Levyn kahdestatoista laulusta erottuu väistämättä kaunis balladi ”Human
Kindness”. Yksinkertainen melodia ja tunteisiin vetoava sanoitus herkistävät
kuulijan pohtimaan asioita. Kysymys kuuluu: Voisimmeko tehdä maailmasta
hiukan paremman paikan? Marcian piano nousee kauniisti esiin pehmeän
säestyksen taustalta.
Hittiaineksia sisältää myös mollivoittoinen, zydecorytminen ”The Squeeze Is On”.
Nykyelämän tahtia kiristävä ruuvi alkaa olla liian kireällä. Olisikohan jo aika
vaihtaa vapaalle? Tarttuva melodia ja Terrance Simienin zydecohaitari ovat
vastustamaton yhdistelmä.
.
|
|
|
Hieno kitarasäestys ja puhaltimet sävyttävät nopeatempoista kappaletta ”Clean
My House”. Vanhasta on päästävä eroon, ja uusi elämä on aloitettava puhtaalta
pöydältä. Se on jämpti niin. Marcia esittelee soulvokalistin taitojaan hiukan
laahaavassa balladissa ”He's The One”. Thad Scottin epävireinen saksofonisoolo
sopii hyvin tunnelmaan.
Soulbluesin ja foxtrotin tyylinen ”Just Keep Holding On” kertoo kumppanuudesta,
joka vain vahvistuu vuosien varrella. Laulu antaa hyvän syyn kaapata puoliso
tanssilattialle. ”Like There's No Tomorrow” kehottaa bilettämään. Kaikki soittimet
ja iloinen juhlapulina säestävät hyväntuulista kappaletta..
Menopala ”Hot Springs” koukuttaa heti. Michael Schermerin letkeä kitara vetää
keinuvaa kappaletta, ja epäilemättä myös väkeä tanssilattialle. Nokkelassa
sanoituksessa taivastellaan Arkansas'n kukkuloille kadonnutta aviomiestä. Mikä
häntä sinne vetää, ja tuleeko hän koskaan takaisin?
”Can't Blame Nobody But Myself” edustaa boogie woogie -osastoa. Delbert
McClinton antaa sivustatukea huuliharppuineen. Valittava ”Lazy Blues” tuo
mieleen Bessie Smithin. Moderniksi sen tekee sähkökitara. ”Get You A Woman”
on reipastahtinen ralli, jossa Marcia ojentaa miesreppanaa, joka ei saa
elämäänsä kuntoon ilman naisen apua. Hieno pianosoolo sinetöi asian
varmemmaksi vakuudeksi.
Albumin lopetuskappale, hidas blues ”The Last To Know”, on riipaiseva tilitys
rakkauden lopusta. Pianoa ja laulua säestää torvisektion melankolinen töräyttely.
Tunnelma tuo mieleen aamuöisen kapakan, jossa laulaja kertoo tarinaansa
viimeiselle asiakkaalle.
"The Tattooed Lady and The Alligator Man" on ehdottoman suositeltava hankinta
kaikille Marcia Ballista pitäville. Vihjeeksi tapahtumajärjestäjille: tätä hienoa
bilebändiä olisi kiva nähdä taas Euroopassakin.
ANNAMARI LAUSALA
Marcia Ball: The Tattooed Lady and The Alligator Man. Alligator Records, 2014
Marcia Ball (piano, laulu), Don Bennett (basso), Damien Llanes (rummut), Michael
Schermer (kitara), Thad Scott (tenorisaksofoni)
Roscoe Beck (basso), Delbert McClinton (huuliharppu), Red Young (urut), Terrance
Simien (haitari ja taustalaulu), Mark Kazanoff (baritonisaksofoni), Jimmy Shortell
(trumpetti), Randy Zimmerman (pasuuna), Tom Hambridge (tamburiini,
taustalaulu), Shelley King, Carolyn Wonderland, Amy Helm, Wendy Moten
(taustalaulu), Van Mouton (pyykkilauta)
Tuottaja: Tom Hambridge
Linkit: Marcia Ball, Alligator Records
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2014
.
|
|
