 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2009 Blues-Finland.com |
| Bluesgaragerockia ja rootsfolkcountrya Suomen Turusta 28.1.2009 Marty the Random Guy saa monipuolisin keinoin yksinkertaisen materiaalinsa kuulostamaan luonnolliselta. Ensialbumi "Hook" taitaa olla myös vuoden 2009 ensimmäinen kotimainen blues-julkaisu. Turkulaisen Marty the Random Guyn pari viikkoa sitten ilmestynyt debyytti "Hook" sisältää tekijän oman luonnehdinnan mukaan "bluesgaragerockia" ja "rootsfolkcountrya". Genremääritelmät olivat omiaan herättämään mielenkiinnon ja osoittautuivat vieläpä osuviksikin. |
 |
 |
 |
 |
 |
| Kaikki levyn yhdeksän piisiä on Martyn omia, ja musisointikin toimii pitkälti miehen itsensä varassa. Vierastyövoimaa käytetään säästeliäästi. Yleisilme on jätetty pelkistetyksi. Bluesgaragerockia edustavat neljä sähköistä rallia on äänitetty rumpalin kanssa. Jälkimmäisen genren akustisessa materiaalissa hommaa väritetään puolestaan banjolla ja taustalauluin. Oman mielenkiintoisen lukunsa muodostavat pari itse tehdyn sikarilaatikkokitaran ja stompboxin kanssa tulkittua soolonumeroa. Akustisen meiningin ja räyhäkkäämpien rokkausten vuorottelu tuo mukavasti vaihtelua levylle. Levyn rokisti avaava "Hooks" tuo mieleen kuusikymmenluvun loppupuolen Jeff Beck Groupin ja Led Zeppelinin. Kitara-rumpuduo toimii mallikkaasti eikä bassoa tule edes kaivanneeksi. Sen sijaan "Easy Chairiin" ja "Garden Hosen" rauhalliseen väliosaan huomasin ajoittain kuvittelevani ja jopa 'kuulevani' basson. Tämä lienee interaktiivista blues-rokkausta, jossa kuuntelija saa itse täyttää niin sanotut tyhjät paikat? Marty ja rumpuja soittava Muzzy muuten vaikuttavat myös retrosti rokkavassa The Sheena Hyenas -bändissä. Ei siis ihme, että homma toimii näin hyvin kahdestaankin. Heti avausrytistelyn jälkeen kuullaan sikarilaatikkokitaralla vetäisty leppoisa "The Lighthouse Keeper". Levyn loppupuolella tulevan lajitoverin "Comin' Upin" lailla se on simppeli ja mukava pieni laulu. Karua sikarilaatikkoslidea olisin mieluusti kuunnellut enemmän, mutta kenties sitten seuraavalla levyllä? Folkcountry-piiseissä banjo tuo ryhtiä ja juurevuutta kokonaisuuteen. Taustaköörejä käytetään runsaasti ja ne soundaavat hyviltä. Levyn päättävä "Not My Day" nousi näillä avuin ja rennolla oldtime-hengellään allekirjoittaneen suosikiksi. Kaiken kaikkiaan Marty saa monipuolisesti yksinkertaisen materiaalinsa kuulostamaan luonnolliselta kokonaisuudelta. Piisit ovat paikoittain tutun kuuloisia, mutta niinhän se pitää tällaisessa musiikissa ollakin. Toivottavasti Marty the Random Guyn tarina saa tämän jälkeen jatkoa, koska ainakin itseäni kiinnostaisi nähdä äijä tositoimissa myös keikalla. MARKO AHO Marty the Random Guy: Hooks. Omakustanne, 2009 Marty (laulu, kitarat, sikarilaatikkokitara, lyömäsoittimet, koskettimet), Muzzy (rummut), Robin Pahlman (banjo, taustalaulut), Anna Soveri (taustalaulu, taputukset), Stefan Granholm (taustalaulu, taputukset) Linkit: Marty the Random Guy kotisivu ja MySpace Artikkelien etusivulle |