 |
| Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com © 2008 Blues-Finland.com |
| Artistiesittelyssä Michael Burks 19.6.2008 Lue levyarvio "Iron Man" Milwaukeessa vuonna 1957 syntynyt kitaristi Michael Burks aloitti kitaransoiton jo varhaisessa iässä. Hänen isosisänsä Joe Burks soitti akustista Delta-bluesia kotikaupungissa Camdenissa Arkansas'n osavaltiossa. Monilahjakas Joe toimi tienvarsikuppiloissa soittamisen lisäksi parturina, puuseppänä ja lentokonemekaanikkona. Michaelin isä Frederik soitti bassoa. Vuosikaudet Frederick Burks työskenteli Milwaukeen terästehtaissa ja vietti illat esiintyen kaupungin savuisissa ja hämärissä bluesklubeissa, säestäen usein huuliharppulegenda Sonny Boy Williamson II:ta - kuten myös muita kiertäviä blues-staroja ja paikallisia suuruuksia. |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| Michael piti ensimmäisen kerran kitaraa sylissään kahden vanhana, ja saman tien Frederik alkoi opettaa pojalleen soittamista. Varustuksenaan lasten kitara, nuori Burks alkoi kiihkeästi tutkia isänsä
bassojuoksutuksia. Pian hän oppi skaalat ja sävelmät. Viiden vanhana Michael opetteli ahkerasti isänsä singlekokoelmasta tehokkaan opetussuunnitelman avulla. "Annan sinulle Dollarin, jos opit tämän sävellyksen sinä aikana kunnes palaan töistä", Frederik saattoi heittää nuorelle ihmelapselleen.
Aivan varmasti Michael opetteli sävellyksen läpikotaisin, ennen kuin hänen isänsä käveli etuovesta. Kun Michael alkoi kerätä dollarin seteleistä korkeaa pinoa, huomasi vanhempi Burks, että hänen opetusmetodinsa tekivät melkoista lovea lompakkoon. Lopulta Frederick sanoi pojalleen: "Tässä taas yksi single. Jos opit tämän, saat selkääsi." Mutta Michael jatkoi harjoittelua ja kuuden ikäisenä hän soitti ensimmäisen keikkansa matkalla vanhempien kotikaupunkiin Arkansasiin. Vasta untuvainen kitaristin alku astui lavalle serkkunsa yhtyeen kanssa ja hätkähdytti pahaa-aavistamattoman yleisön. Paluu etelään Aivan 1970-luvun alussa laiteturma vaurioitti Frederickin kättä ja hänen musiikillinen uransa koki ankaran vastaiskun - Frederick muuttikin perheineen takaisin eteläiseen kotiin. Siellä Michael sisaruksineen auttoi isäänsä rakentamaan Bradley Ferry Country Clubin - 300-paikkaisen tienvarsikuppilan. Tuohon aikaan Michael johti omaa yhtyettä. Hän myös säesti useita blues- ja R&B-suuruuksia, jotka kulkivat kaupungin läpi. Johnny Taylor ja O.V. Wright olivat kaksi noista tähdistä, jotka tarvitsivat Michaelin palveluita. Bradley Ferryn liiketoiminta kukoisti vuosia, samalla kun Michaelin johti klubin yhtyettä joka torstaista lauantaihin. Lavan läheisyydessä olevat pöydät oli varattava kahta viikkoa aikaisemmin. Kun Bradley Ferry vihdoin suljettiin 1980-luvun puolessa välissä, piti Michaelin etsiä päivätöitä. Yli vuosikymmenen ajan hän työskenteli koneteknikkona Lockheed-Martin -yhtiössä - yhtenä tehtävänään eteenpäin pyrkivässä teknologiakehityksessä hän rakensi ohjusten osia. Mutta Michaelin halu esiintyä pysyi vahvana. Vuonna 1994 hän perusti uuden yhtyeen ja alkoi soittaa klubeilla ja alueellisilla festivaaleilla. Vaikka Michael ei ollutkaan levyttänyt, energiset esiintymiset alkoivat tuottaa hänelle festivaalitarjouksia Floridasta Kaliforniaan. Onneksi Michaelin pomo oli blues-diggari. Hän tunnisti Michaelin kyvyn ja rohkaisi tätä. Pomo jousti Burksin pitkien viikonloppukiertueiden suhteen. Kaiken tämän lisäksi muutamassa sopivassa tilanteessa Lockheed jopa viihdytti asiakkaitaan lennättämällä heidät katsomaan Michelin festivaalikeikkoja. Michael julkaisi itse tuottamansa debyytti CD:n "From The Inside Out" vuonna 1997. Albumi julisti selkeästi Michaelin aikeen vallata blues-maailma myrskyn lailla. Hänen kiihkeät, kieliä venyttävät soolonsa yhdistettynä tulisiin äänensävyihin ja savuavaan laulantaan, ei jättänyt epäilystä, etteikö Michael Burks oli tunteella ladattu bluesin voimanpesä. Kriitikot ja fanit rakastivat kuulemaansa. Blues Access julisti debyyttilevytyksestä: "Vaikuttavin indie-albumi vähään aikaan" ja Living Blues rankkasi sen yhdeksi vuoden parhaista debyyttilevytyksistä. Vuonna 2000 Burks vastaanotti ehdokkuuden Blues Music Award -palkinnosta parhaana uutena artistina, vaikka hän oli jo raskaansarjan ammattilainen. Ura lentoon 2000-luvulla Burksin oli ansaittava musiikillinen karriäärinsä jälleen kerran kokopäivätoimisesti. Positiivisia arvosteluja tukku povessaan Michael alkoi soittaa festivaaleilla enemmän kuin koskaan. Hän esiintyi Chicago Blues Festival-, Telluride Blues Festival-, Mississippi Valley Blues Fest- ja Kalamazoo Blues Fest -tapahtumissa ja oli pääesiintyjänä muun muassa Mississippi Muddy Waters Blues Fest-, Arkansas River Blues Fest- ja Blind Willie Blues Fest -festivaaleilla. Vuonna 2001 Michael Burks allekirjoitti sopimuksen Alligator-merkin kanssa ja julkaisi "Make It Rain" -albumin, joka sai arvostusta alan julkaisuissa. Albumin tuottivat Memphisissä Bruce Iglauer ja Jim Gaines (Santana, SRV). Alligator-debyytin jälkeen oli välittömästi vuorossa levynjulkaisukiertue Eurooppaa (mm. Puistoblues) ja Australiaa myöten. Seuraava levytys oli vuonna 2003 julkaistu "I Smell Smoke", joka toi Michaelille kolme Blues Music Award -palkintoehdokkuutta, muun muassa nyky-bluesin albumisarjassa vuoden blues-kappaleen sarjassa. Michael Burksin kolmas ja uusin Alligator-julkaisu on "Iron Man". Koonnut: Auvo Laaksonen Linkit: Michael Burksin kotisivu ja MySpace - - - - - Iron Man on saatavissa CDON.COM-nettikaupasta. |