|
|
16.1.2012
|
"Iron Man" oli ruosteessa Virginian-keikallaan.
|
Kaikki kunnossa, Michael Burks?
"Iron Man" Burksin esiintyminen virginialaisella klubilla oli kaukana
nautinnosta. Omat, mainiot kappaleet olivat saaneet jäädä syrjään. Bändi toki
teki parhaansa illan pelastaakseen.
Ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin juhlapäivän aatto Yhdysvaltain
pääkaupunkiseudulla. "MLK Day" on kansallinen vapaapäivä. Ilmassa onkin
lauantai-illan huumaa, vaikka kalenteri näyttää sunnuntaita. Parempaa tapaa
kunnioittaa USA:n afroamerikkalaista historiaa ei olekaan kuin lähteä
kuuntelemaan perinnerytmimusiikkia livenä.
Kun astuu The State Theatren – joka sijaitsee Virginian osavaltion Falls
Churchissa aivan Washington DC:n kyljessä – saliin, käy heti selväksi, ettei
ainakaan Michael Burks ole juhlatunnelmissa. Kitaristi veivaa haluttoman
oloisena loputonta instrumentaalitulkintaa The Rolling Stonesin hitistä "Miss
You".
Kelataanpa hieman taaksepäin. Michael Burks, liikanimeltään "Iron Man", teki
läpimurron laajempaan tietoisuuteen vuoden 2001 jymylevyllään "Make It Rain".
Albumin aikaan saamassa nosteessa Burks pistäytyi tekemässä vakuuttavan
näytön seuraavan kesän Puistobluesissa. Hyvä jälki jatkui toisella Alligator
Recordsille tehdyllä kiekolla "I Smell Smoke". Kolmas Alligator-levy "Iron Man"
seurasi, ja yhtiö pisti myöhemmin markkinoille jopa Best of -kokoelman.
Arkansas'n Little Rockin omapoika ei siis ole kuka tahansa. Häntä on verrattu
Albert Kingiin ja Luther Allisoniin väsymiseen asti, mikä helposti kääntää
katseen pois miehestä itsestään; Burks, 54, on persoonallinen ja taitava
muusikko, joka vieläpä tekee suurimman osan materiaalistaan itse. Modernin
sähköbluesin vaikuttavimpia hahmoja.
Bändille propsit
The State Theatressa nähtiin kuitenkin aivan eri mies. Löysän Rollari-
alkulämmittelyn jälkeen lyötiin sentään jonkin verran häkää pönttöön covereilla
"Fire and Water" (Free) ja "Pack It Up" (Gonzalez Chandlerin sävellys, josta
tunnetuimman version teki Freddie King). Sitten muutama perusblues ja -funk
sekä B.B. Kingin ykköshitti "The Thrill Is Gone", jonka aikana Burks jalkautui
yleisön joukkoon soittelemaan.
Onko Burks muuttunut jukeboksiksi? Työkalukin oli vaihtunut käsin valmistettuun,
punaiseen Kauer-kitaraan. Missä omat biisit? Missä Gibson Flying V?
Burksin musiikille ominaiset Hammond B3 -urut sentään olivat matkassa. Niitä
Wayne Sharp operoi tyylikkäästi. Urut myös pääsivät oikeuksiinsa, mistä kiitos
Sharpin lisäksi työssään mainiosti onnistuneelle miksaajalle. Bändin työskentely
ansaitsee muutenkin aplodit. Mississipiläinen basisti Terry Grayson ja
teksasilainen rumpali Chuck "Popcorn" Louden eläytyivät soittamiseen
kunnioitettavasti.
Parhaimmillaan setti ylsi aivan siedettävälle tasolle, mutta erityisesti Burksin omia
slovareita kuten "Icepick Through My Heart" tai "Don't Let It Be a Dream" jäi
totisesti kaipaamaan. Edellisestä levystäkään ei ole ikuisuuksia (Iron Man, 2008),
joten ei kai omien biisien soittamiseen ole ehtinyt kyllästyäkään?
.
|
|
|
The Michael Burks Band: Burks, Louden, Grayson, Sharp
|
Velton avauksen jälkeen tuntui, että Michael Burks yritti "Are you all having a
good time tonight" -huudatuksilla saada vähän itseäänkin hereille. Oli myös
vaikea välttää ajatusta, että itsen esitteleminen keikan päätteeksi ja lavalta pois
pääseminen olivat Burksin illan kohokohta.
Ja sitten tekosyihin. Michael Burks yhtyeineen ei ollut The State Theatren illan
pääesiintyjä. Headlinerina oli viihde/bilebändi the New Rhythm & Blues Quartet.
Burksin nimeä ei oltu edes vaivauduttu kirjailemaan teatterin markiisiin.
Lämppärin saama aika (tässä tapauksessa hieman runsas tunti) on rajallinen: ei
siis todellakaan ole varaa 10-minuuttisiin mitäänsanomattomuuksiin saati yleisön
seassa tallusteluihin. Keikka oli otollinen näytön paikka, sillä kyseessä oli
käytännössä lauantai-ilta ja porukkaa oli salissa mukavasti jo keikan varhaisena
alkamisaikana iltakahdeksalta. Jos avaajan rooli ei kelpaa, ei tällaisilla esityksillä
isoja headlinerin hommiakaan ole luvassa.
Useiden blues-konserttien tapaan yleisö oli enimmäkseen varttunutta. Burksin
bändin lopetettua sisään alkoi kuitenkin valua nuorempaa väkeä luvassa ollutta
viihdebändiä kuuntelemaan. Musta blues-artisti illan avaajana ja kalpeanaamojen
bilebändi pääesiintyjänä... just like the bad old days...
PASI TUOMINEN
Falls Church, Virginia
Michael Burks & yhtye. Falls Church, Virginia, The State Theatre 15.1.2012
Michael Burks (kitara, laulu), Terry Grayson (basso), Wayne Sharp (Hammond B3),
Chuck "Popcorn" Louden (rummut)
Linkit: Michael Burks, The State Theatre, Alligator Records
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2012
.
|
|
