WENTUS BLUES BAND - EKSTRA
|
|
|
Wentus Blues Band Woodstockissa: takana Kim Vikman, Niko Riippa, Clas Yngström
(tuottaja), Pekka Gröhn. Edessä Robban Hagnäs, Juho Kinaret. Mikael Axelqvist.
|
13.9.2010 Kuvagalleria
Ladonvaltaajat Woodstockissa
Wentus Blues Band ei uneksi Amerikanvalloituksesta, mutta Levon Helmin
studio New Yorkin osavaltion pohjoisosissa oli yhtyeen temmellyskenttä
runsaan viikon ajan.
Moni artisti ja bändi tietää, että Yhdysvallat on vaikea paikka vallattavaksi. Vaikka
kysyntää keikoille olisikin, on paperisota työlupineen monesti kohtuuton hidaste.
Mutta mikään ei estä lähtemästä sinne levyttämään. Näin teki kokkolalainen
Wentus Blues Band.
Bändi saapui koko kuusimiehisessä kokoonpanossaan New Yorkiin elokuun
lopussa. Mukana oli myös ruotsalainen Clas Yngström, pitkäaikainen
soittokaveri, joka tuottaa tulevan albumin. Yhteispohjoismainen ryhmä otti ennen
pitkää suunnan New Yorkista pohjoiseen. Määränpää oli tarunhohtoinen
Woodstock. Siellä sijaitsee kovassa kurssissa oleva levytyspaikka –
legendaarisen muusikon Levon Helmin studio.
Matkaa New Yorkista Woodstockiin on noin 110 mailia (vajaat 180 kilometriä).
Woodstockiin alkoi pesiytyä 60-luvulla runsaasti muusikoita ja muita taiteilijoita;
muun muassa Levon Helmin yhtyeen The Bandin jäsenet, Bob Dylan ja Jimi
Hendrix asuivat siellä.
Vuoden 1969 kuuluisa festivaali järjestettiin kuitenkin Bethelin paikkakunnan
White Lakessa; Woodstock-festaria ei ollut alun alkaenkaan tarkoitus järjestää
Woodstockissa vaan Wallkillin paikkakunnalla. Kun Wallkillissä ei saatu
hankkeelle kannatusta, valikoitui tapahtumapaikaksi White Lake.
Woodstock on edelleen trendikäs pikkukaupunki. Asukkaita on reippaasti alle
10,000. Legendaarisuutensa takia paikkakunta houkuttelee runsaasti turisteja.
Aitoudesta lienee melko vähän jäljellä. Esimerkiksi kauppojen ja ravintoloiden
hintapolitiikka kertoo, ettei Woodstock ole mikä tahansa tuppukylä.
Matkatarinoita
Wentus Blues Band vietti New Yorkin osavaltion pohjoisosissa parisen viikkoa.
Varsinaisia studiopäivä oli viisi: neljänä ensimmäisenä soitettiin bändinä, ja
viidentenä Juho Kinaret äänitti lauluosuuksia sekä lyömä- ja rytmisoittimia.
Seuraavan viikon alussa tuottaja Yngström ja osa bändistä jäivät miksaamaan
valmistuneita biisejä.
Yhtyeen jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että suureen, latomaiseen taloon
rakennetun studion maanläheinen ilmapiiri ja erinomainen henkilökunta eivät voi
olla vaikuttamatta lopputulokseen. Maaseutu, luonnonmateriaaleja hehkuva
soittotila ja mittaamattomat amerikkalaisen musiikin perinteet ovat yhdistelmä,
joka inspiroi muusikkoa kuin muusikkoa.
Uusia kappaleita pittoreskissa ympäristössä kertyi aimo liuta. Niiden tyylit ja
tekstit edustavat hyvin laajaa spektriä.
- Matkaaminen on yksi selvä teema. Yhtä matkustamistahan meidän elämämme
on. Pyrimme tekemään musiikkia avarakatseisesti, emmekä laput silmillä,
runsaasti kansainvälisiäkin kiertueita tekevän Wentuksen laulaja-lyömäsoittaja
Kinaret kertoi.
Juho lisäsi, että osassa tekstejä on pohjanmaalaista sanomaa. Tarinoidaan muun
muassa "Selmasta", joka on yleisnimi naisille, jotka takavuosina muuttivat Keski-
Pohjanmaalta maailmalle ja jättivät miehensä rannalle ruikuttamaan. Tulevalla
levyllä paikallishistoriaa käsittelevistä aiheista siirrytään sujuvasti aina
sosiaalisiin verkostoihin – purkkiin tuli kappale "Facebook Blues"!
Materiaali elää
Albumilla tulee olemaan ainoastaan uutta originaalimateriaalia. Kinaretin lisäksi
sävellystyötä tekivät Niko Riippa, Robban Hagnäs ja Pekka Gröhn. Lisäksi
Yngström kynäili yhden biisin.
- Olemme aina pyrkineet siihen, että kappaleissamme on kirjoa. Nytkin
musiikkimme vaihtelee puhtaasta bluesista aivan erilaiseen, vaikeasti
kategorisoitavaan materiaaliin, rumpali Mikael Axelqvist pohti.
- Koko levyn voisi tietysti tehdä bluesia, mutta sellaiset albumit on jo niin moneen
kertaan koettu. Meillä biisit elävät. Joskus lopputulos on aivan erilainen kuin
alkuperäisidea.
|
|
|
Erittäin mielenkiintoisen sävyn Wentus Blues Bandin uuteen aineistoon tuo
Yngströmin vanhan tutun Pete Brownin kynänjälki. Brown viimeisteli yhtyeelle
useita tekstejä. Brown ei olekaan kuka tahansa: hän sanoitti superbändi
Creamin kappaleet kuten "Sunshine of Your Love" ja "White Room".
- Kappaleita tuli niin paljon, etteivät kaikki millään mahdu levylle. Tärkeintä on nyt
löytää joukko kappaleita, jotka muodostavat ehjimmän kokonaisuuden, Niko
Riippa (kuvassa yllä) huomautti.
Ei pelkkää äänittämistä
Robban Hagnäs ja Juho Kinaret kävivät ensimmäistä kertaa Woodstockissa jo
useita vuosia sitten. Miehet olivat hakemassa inspiraatiota tuloillaan olleeseen
"Family Meeting" -elokuvaan. Eero Raittinen & The Noisy Kinda Men ovat olleet
myös levytyspuuhissa Levonin ladossa; samalla matkalla, loppuvuodesta 2007,
levyn purkitti Ninni Poijärvikin. Muusikot pääsivät jopa esiintymään studioilla
järjestettävään Midnight Ramble -konserttiin.
Lisäksi suomalaisista Levon Helmin studioilla ovat levyttäneet Markus
Nordenstrengin yhtye The Latebirds sekä Tokelan ja Tommi Vikstenin duo The
Munsons.
Kosketinsoittaja Pekka Gröhnille levytysmatka Woodstockiin oli toinen, sillä hän
soitti myös Noisy Kinda Menin ja Poijärven levyillä.
- Viime kerralla aikataulumme oli vielä kiireisempi. Purkitimme kaksi albumia
neljässä päivässä. Studiolla on nyt yhä hienommat asetelmat kosketinsoittajalle.
Edellisen reissun aikana täällä ei ollut vielä Hammond B3 -urkuja. Lisäksi pääsin
soittamaan harvinaista mallia Wurlitzer-pianosta; en ollut aiemmin nähnyt
kyseistä instrumenttia, Pekka (kuvassa alla Juho Kinaretin kanssa) valaisi.
|
|
|
Woodstock oli Wentus Blues Bandille pelkkää levyttämistä paljon avartavampi
kokemus. Bändi tai osa siitä vierailivat myös Woodstock-festivaalin
tapahtumapaikalla White Lakessa, Albert Grossmanin mestaroimassa Bearsville-
musiikkikeskuksessa sekä The Bandin vanhalla kotitalolla The Big Pinkillä.
Matkaan mahtui vierailu baptistikirkon menoissa. Lisäksi kaverit seurasivat
lauantai-illan Midnight Ramblen, jossa soitti The Levon Helm Band. Meininki oli
mahtava, vaikka Helmin ääni on erittäin heikossa kunnossa äänihuulileikkauksen
jäljiltä.
Levon vilahti
Päivät Woodstockissa olivat Wentus Blues Bandille ilmeisen vaikuttava kokemus,
ja muusikot osasivat arvostaa paikkakunnan ja sen lähialueiden merkitystä.
Reissu tarkoitti silti ajoittain toimimista muualta kuin omalta mukavuusalueelta.
Kuuma ja kostea ilma yhdistettynä aggressiivisesti ilmastoituihin sisätiloihin sai
useammankin miehen nokan tukkoon ja kurkun karheaksi.
Toiseksi Levon Helm Studiosin soundimaailma oli ymmärrettävästi hyvin erilainen
kuin Suomessa. Niko Riipan kitaroistakin vain toinen tuli ajoissa perille.
- En aivan saanut haluamaani kitarasoundia. Amerikassa on oma ihanteensa siitä
miltä kitaran tulee kuulostaa. Sitä täälläkin lähdettiin ikään kuin automaattisesti
hakemaan, Niko kertoi.
Wentus Blues Bandin ja Levon Helmin välinen kontakti ei jäänyt pelkästään
konserttitilanteeseen. Eräänä studiopäivänä rappusista (Helm asuu samassa
talossa) kuului hirmuinen jyly. Rumpalilegendan koirat, Muddy ja Lucy, siellä
metelöivät matkalla kämpille. Seassa teutaroi myös Levon itse – kylpytakissa.
- Hi guys! Welcome to Woodstock, kuului käheä mutta iloinen tervehdys reilun
amerikanhymyn kera.
PASI TUOMINEN
Woodstock
Kuvagalleria
Linkit: Wentus Blues Band kotisivu ja MySpace, Levon Helm Studios
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2010
.
|
|
