|
|
9.4.2015
|
Etusivu: Kolme tapaa...
|
Kolme tapaa tehdä suomalaista bluesia, Osa 10
Miltä kuulostavat West Coast Bluesin, Ärräpää Orchestran ja Uolevi's Bluesin
tuoreimmat tuotokset?
Turkulaisbändi West Coast Blues on aktivoitumassa. Nelikko herättää
tietoisuutta tuoreista tekemisistään viiden biisin promolevyllä ja YouTube-pätkällä
Bukka Whiten biisistä "Aberdeen Mississippi".
West Coast Blues –projektin juuret juontavat aina kahdeksan vuoden taakse,
mutta bändiltä on kansallisen tason näkyvyys vielä paljolti saavuttamatta.
Ytimessä ovat kitaristi Antti Karineva sekä alusta asti rumpalinpallia hallussaan
pitänyt Olli Mäkelä. Judo Jalava hoitaa laulaja-kosketinsoittaja-harpistin virkaa,
ja bassossa on monien muiden turkulaisten ryhmien tapaan Esa Salminen.
Uudelle promolevylle West Coast Blues on purkittanut viisi biisiä, joista kaksi ovat
originaalimateriaalia. Omien raitojen ohella kuullaan versiot Magic Samin ja
Jimmy Hughesin kipaleista sekä mainittu Bukka White –veto. "Seuraava levy on
toivottavasti jo kokopitkä, ja vähintään puolet materiaalista omia kappaleita",
Karineva maalailee.
Laadukas äänitystekniikka tulee helpommin saatavaksi päivä päivältä. West
Coast Bluesin levyllä ensimmäinen havainto onkin, että soundit ovat monin
verroin bändin aikaisempia tuotoksia muhevammat. Vaikka klassikkomateriaaliin
on vaikea puhaltaa oikeasti uutta henkeä, Magic Samin "You Belong to Me"
polkaisee vetoavasti, ja Hughesin "Steal Away" keinahtelee varsin tyylikkääseen
tapaan.
Karinevan kappale "Back Seat Entertainer" on West Coast Bluesin tulkinta
julmasta boogie-menosta. Ihmeteltävää riittää, kun mukaan mahtuvat niin
kitararaidat, urut kuin huuliharppu – melko isoa sointia kvartettikokoonpanolta.
Toinen Karineva-originaali "Juke Joint" taas on ytimekäs, ponnahteleva instru,
jolla solistit pääsevät näyttämään osaamistaan.
Judo Jalavan sielukas laulusolistintyö on bändin selkeä valttikortti. Suomen
rytmimusiikissa aidosti kovatasoiset laulajat ovat enemmän kuin kortilla. Jalava
on yksi heistä, ja varmuudella tuntemattomin. Karineva kitaroi mainiosti sekä
akustisella että sähkösellaisella, ja lauluhommat onnistuvat kelvollisesti.
Rytmipuolesta ei jää kiinni, siksi varman komppipohjan Salminen ja Mäkelä
takaavat.
West Coast Blues on mukana hiljattain perustetun Turun Rytmiklubin
toiminnassa; tietoja kevään ja kesän konserteista on tulossa piakkoin.
Eksotiikkaa Iitistä ja Woodstockista
Ärräpää Orchestran albumi "Going to Radansuu" juhlistaa yhtyeen
kunnioitettavaa 40 vuoden ikää. Laulaja-kitaristi Mika R. Halttunen on ainoa
alkuperäinen jäsen. Hän oli puuhamassa bändiä Iitin lukiossa vuonna 1975, ja
bändi sai nimekseen Roxette, Dr Feelgoodin tunnetun kappaleen mukaan.
.
|
|
|
Juhlalevyltä löytyvät originaalikappaleet ovat sen verran maukkaita, että on
harmi niiden määrän jäädessä vähäiseksi. Nimikappale on avainraita, niin kuin
pitääkin. Se kertoo Radansuu-nimisestä idyllisestä kylästä, joka on Ärräpää
Orchesteran mukaan bändin "virallinen koti". Puhallinsektio ja enkelikuoro
(kolmen naisen The Blackbirds) kuvittavat kotiseututarinaa mojovasti.
Sanoituksen pitkiä vokaaleita hyödynnetään hersyvästi. Toisaalta kappaleen
tyylilaji varmistaa, että se tuskin löytää ystäviä varsinaisten blues-diggarien
parista.
"Motel of Lonely Hearts" edustaa tanakampaa menoa, vaikkapa vanhan ajan ZZ
Topin hengessä. The Blackbirds vakuuttaa jälleen.
|
"Going to Woodstock" kertoo tositarinan
Halttusen matkasta kuuntelemaan idoliaan
Levon Helmiä New Yorkin osavaltion
pohjoisosan legendaariselle paikkakunnalle.
Kuinka ollakaan, matka ajoittui huhtikuulle
2012, jolloin The Band –ikoni lähti yläkerran
orkesteriin: "Then the news came the man
had fallen ill, we were suddenly out of cheers;
Things got worse, then he lost the fight, and
our trip ended up in tears".
Vaikka Ärräpää Orchestran levyllä on aika
viihteellistäkin musiikkia, on ilahduttavaa
huomata, että tekemiseen on paneuduttu.
Useimmiten bändi kieltäytyy menemästä
helpoimman kautta; siitä on näyttönä muun
|
|
muassa Womack-klassikkoon "It's All Over Now" ideoitu a capella –intro.
Puhaltimien ja The Blackbirdsin hyödyntäminen nostaa monen kappaleen
mielenkiintoisuutta. Kiva bändi, jolla on aina sopiva pilke silmäkulmassa.
Uolevi tulee!
Helsinkiläinen Uolevi's Blues pyrkii musiikillaan yhdistelemään vanhaa
maaseutubluesia ja suomalaista sielunmaisemaa. "Joustava kokoonpanomme on
ketterä liikkeissään. Se ilmaantuu täsmällisen iskevästi paikalle juuri sinne missä
tarvitaan hyvää ja tanssittavaa viihdettä, unohtamatta kuitenkaan elämän
tragediaa tai komiikkaa", ryhmän verkkosivuilla kerrotaan.
|
Suomenkielistä bluesia on yrittänyt monikin
yhtye, mutta harva on saavuttanut jalansijaa.
Varsinkin, jos otteessa on edes vähän
huumoria, tiukkapipot eivät suostu ottamaan
yrittelijää todesta. Uolevi's Blues onkin bändi
niille, joille totisuus ei ole uskottavuuden
mittari.
Levyn (josta muuten bändin kotisivut sekä
profiilit Facebookissa ja Reverbnationissa eivät
tiedä mitään) kansissa bändin jäsenet
esitellään nimillä Jukka Tikander, Jarmo
Myyry, Jukka Lempiäinen, Risto Vuorela,
Jarne Wildeboer, Mikko Mattila, Susanne
Paju ja Olli Kukkonen. Verkkosivuilla kaikkien
jäsenten toiseksi nimeksi on merkitty Uolevi.
|
|
Albumi tuntuu saavan tulta alleen vasta puolenvälin tienoilla. Sitten kuullaankin
monta todella mainiota biisiä. "Kerran pyysin yhtä" on kovasta kohtalosta
tarinoivaa tunnelmabluesia aidoimmillaan. "Yksinäisen blues" seikkailee ehkä
vielä raadollisemmissa fiiliksissä: "Sen purkutalon patjalla oli pornolehti valmiina;
Ja siinä kaikki läheisyys, katseen kylmä tyhjyys; Tää on yhden miehen blues, tää
soundi ei oo mikään uus".
"Sairaan kova blues" etenee vähän Tuomari Nurmion hengessä ja vie kuulijansa
Helsinkiin, muun muassa Kallion ja Alppilan maisemiin. Kaikki levyn biisit ovat
Jukka Tikanderin käsialaa.
|
|
|
Uolevi's Blues ei ole ajatuksena lainkaan pöllömpi. Luulisi olevan mahdollista, että
suomenkielisten tekstien, elämänmakuisten aiheiden ja jalan alle menevien
rytmien yhdistelmä vetoaisi monienkin kaljabaarien kanta-asiakaskuntaan. Kun
saisi bändin nimestä vielä tuon niin luotaantyöntävän blues-sanan pois…
PASI TUOMINEN
West Coast Blues 2015, omakustanne
Ärräpää Orchestra: Going to Radansuu. Puuma Records, 2015
Uolevi's Blues. Omakustanne, 2014
Lue lisää Kolme tapaa... -artikkeleita
|
|
|
| |
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2015
.
|
|
