Honeyboy, joka palkittiin lukuisten muiden huomionosoitustensa lisäksi kaksi viikkoa sitten Blues Music Awardilla parhaana akustisen bluesin artistina, on viimeisiä elossa olevia Robert Johnsonin aikalaisia. Edwards syntyi Mississipin Shaw'ssa kesäkuussa 1915. "Olin 17-vuotias, kun kuulin Big Joe Williamsia", Honeyboy kertoi viime syksynä American Routes -radioshow'ssa New Orleansissa. "Silloin päätin, että tätä haluan tehdä."
Tulevaan kotikaupunkiinsa Chicagoon Edwards saapui vuonna 1945. Sitä ennen hän oli jo tehnyt legendaarisimmat taltiointinsa, Yhdysvaltain kongressille musiikkiprojektia tehneen folkloristi Alan Lomaxin vuonna 1942 äänittämät "Library of Congress" -nauhat. Hänen varsinainen kaupallinen levytysuransa alkoi kuitenkin vasta vuonna 1952.
Lista Honeyboyn soittokavereista on varsinainen bluesin Kuka kukin on -teos. Pitkällä urallaan hän on työkennellyt Johnsonin lisäksi muiden muassa Howlin' Wolfin, Charlie Pattonin, Lightnin' Hopkinsin ja Muddy Watersin kanssa. Ystävyys Michael Frankin kanssa on ollut Edwardsille tärkeä. He ovat soittaneet paljon yhdessä, ja Honeyboy on levyttänyt Frankin Earwig-merkille. Earwig muun muassa julkaisi vuonna 1992 paketin "Delta Bluesman", joka sisältää Library-biisit ja muutakin Edwardsin kärkimateriaalia.
Sataa vuotta lähenteleväksi Honeyboy Edwards pitää yllä hämmästyttävää keikkatahtia. Konsertteja on useampia kuukautta kohti. Ennen Tamperetta legenda esiintyy myös Norjassa, Notoddenin festareilla.
"Tyylit muuttuvat", Edwards sanoi Calgary Herald –lehdelle viikko sitten, "mutta blues on ja pysyy. Koska niin monet soittavat sitä yhä, se tulee elämään ikuisesti."
Linkit: Honeyboy Edwards, Down Home Island
|
