TED CURSON 1935 – 2012
|
|
|
5.11.2012
|
Lyömätön yhdistelmä: Ted Curson ja Pori Jazz
|
Ted Curson oli maineensa arvoinen
Legendaarinen trumpetisti ja Pori Jazzin veteraani nukkui pois marraskuun
neljäntenä. Matti Laipio muistelee lahjakasta muusikkoa ja suurta Suomen
ystävää.
Vaikka 4. marraskuuta edesmenneen Ted Cursonin musiikillinen huippukausi osui
jo 1950- ja 60-lukujen vaihteen tienoille, hän oli pitkään sen jälkeenkin yksi jazzin
merkittävistä trumpetisteista. Suomessa Ted saavutti legendaarisen maineen
osallistuttuaan kaikille Pori Jazz -festivaaleille vuodesta 1966 lähtien.
Vuonna 1935 syntynyt Ted oli kotoisin Philadelphiasta. Hänen nuoruusvuosinaan
1950-luvulla se oli merkittävä jazzkaupunki, missä tuolloin vaikutti lukuisia eturivin
muusikoita. Siellä vierailleen Miles Davisin rohkaisemana New Yorkiin 50-luvun
lopulla muuttanut Curson levytti ensimmäisen kerran vuonna 1959. Tuolloin
kapellimestarina oli Cecil Taylor.
Varsinaisen läpimurtonsa Curson teki Charles Mingusin yhtyeessä. Hän soitti
vuonna 1960 useissa Mingusin erilaisten kokoonpanojen tekemissä levytyksissä.
Niistä maineikkain on Candid-merkillä julkaistu ajan merkkiteos ”Mingus Presents
Mingus”, jolla toisena puhaltajana oli Eric Dolphy. Levyllä Curson soitti todella
loisteliaasti.
.
|
|
|
Mingusin kanssa Curson kävi myös ensimmäistä kertaa Euroopassa. Matkalta on
tallella Atlanticilla julkaistu, Juan-Les-Pinsin festivaaleilla tehty äänitys, jolla
vierailijana oli Bud Powell.
Muutama vuosi sitten Ted veresti Mingus-muistojaan suomalaisella levytyksellä.
Hän oli solistina turkulaisen Clinic Sextetin Mingus-tribuutin tulkinnoissa. Ikä
painoi jo miestä. Enää ei soitossa ollut raisua virtuositeettia.
Ted Curson Porissa 1960-luvulla
1960-luvun alussa Curson osallistui moniin levytyksiin, joista monella hänen
puhaltajakumppaninaan oli tenoristi Bill Barron. Tuolloin hän myös liikkui free jazz
-piireissä osallistuen muutamiin Cecil Taylorin ja Archie Sheppin levytyksiin.
Omissa nimissään Ted teki ensimmäisen LP:nsä vuonna 1961. ”Plenty of Horn” -
levyllä mukana olivat muiden muassa Bill Barron, Kenny Drew ja Roy Haynes.
Jazzmuusikoiden työmahdollisuuksien vähentyessä 1960-luvulla Ted alkoi
säännöllisesti käydä Euroopassa. Kesällä 1965 hän tapasi Pariisissa pianisti
Pentti Hietasen, jonka kutsumana hän vielä samana kesänä soitti Helsingissä,
Vanhalla Polilla. Seuraavana vuonna hän saapui ensimmäiseen Pori Jazziin. Siitä
alkoi 47 kertaa jatkunut festivaaliputki.
Useimmiten Ted tuli Poriin yksin ja soitti meikäläisten muusikoiden kanssa. Mutta
muutaman kerran Ted toi mukanaan myös amerikkalaisia muusikoita. Vuonna
1967 hänen mukanaan tuli baritoni- ja sopraanosaksofonisti Nick Brignola. He
soittivat Pentti Hietasen trion kanssa ja tekivät myös hyvin onnistuneen
studioäänityksen Ylessä. Kuuntelin viime viikolla kyseisiä äänityksiä ja lähetin
Tedille e-mailin, jossa pyysin häneltä lupaa yhden kappaleen mukaanottoon
tulevaan Suomi-jazz -boksiin. Valitettavasti Ted ei ehtinyt vastata tähän
pyyntöön. Brignolan kanssa Ted myös äänitti suomalaista musiikkia, muun muassa
Toivo Kärjen ”Liljankukan”. Session antia ei kuitenkaan koskaan ole julkaistu.
Oman LP:nsä Ted teki Suomessa syyskuussa 1970. Juuri edesmenneen Booker
Ervinin muistolle omistetulla, EMI:n julkaisemalla levyllä ”Ode To Booker Ervin”
soittivat Eero Koivistoinen, Pentti Hietanen, Pekka Sarmanto ja Reiska Laine,
jotka monesti muulloinkin työskentelivät Tedin kanssa Suomessa.
1970-luvulla Ted teki levyjä sekä USA:ssa että Euroopassa. Vuosikymmenen
aikana hänellä oli myös mainio oma septetti, jonka saavutuksiin lukeutui
onnistunut, vuonna 1976 äänitetty ”Jubilant Power” -albumi. Seuraavana vuonna
yhtye kävi myös Porissa. Mukana yhtyeessä olivat muiden muassa Nick Brignola ja
altisti Chris Woods.
New Yorkissa Tedistä tuli ennen pitkää jazzin vanhempi valtiomies, joka toimi
esimerkiksi jami-isäntänä Village Gate -klubilla. Sosiaalisen luonteensa ja laajan
kontaktipintansa ansiosta Ted onnistui houkuttelemaan paikalle jatkuvasti lukuisia
ykkösluokan muusikoita.
2000-luvulla Ted kärsi sydänvaivoista. Heikentynyt fyysinen kunto kuului välillä
soitossakin. Mutta parhaimmillaan Ted pystyi todistamaan perustelut
legendaariselle maineelleen. Tedin poismenon myötä Pori Jazzissa on yksi
aikakausi päättynyt.
Suomessa Tedillä oli laaja ystäväpiiri. Faneihin lukeutui myös presidentti Tarja
Halonen, joka kutsui Tedin itsenäisyyspäivän juhliin 2007. Kutsu oli ansaittu, sillä
Ted harjoitti USA:ssa aktiivisesti myönteistä Suomi-propagandaa.
MATTI LAIPIO, teksti
OLLI SULIN, kuva
Artikkeli on julkaistu alun perin Jazzrytmeissä.
.
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2012
.
|
|
