UUSIMMAT
 
 
 
     
BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA
LEVYARVIO
31.5.2014
Robert Cray fiilistelee soulilla
"In My Soul" -albumilla on artistin mukaan
'sielumusiikkia' enemmän kuin The Robert
Cray Bandin yhdelläkään aikaisemmalla.
Levytyskokoonpanokin on elänyt sitten
viime kuuleman.

Robert Crayn
uusin albumi "In My Soul" jatkaa
suosikkiartistin 'paluulevyjen' sarjaa. Viime
vuosikymmenellä Cray teki pari cross over
-tyyppistä levyä. Niitä seurasi muutaman
vuoden levytystauko; tauon jälkeen Cray
palasi blues-pitoisella kiekolla "
This Time" ja
bändipainotteisemmalla asenteella kuin
vuosiin.
"In My Soul" jatkaa myös henkilövaihdosten aikakautta. Basisti Richard
Cousinsin
paluu yhtyeeseen käynnisti laajemmankin renessanssin: nyt mukaan
on tullut kosketinsoittaja
Dover Weinberg. "Dover soitti bändissä 70-luvun
lopulla, ja hän tuli uudestaan mukaan viime marraskuussa.
Les Falconer taas on
ollut rummuissa vuoden verran", Robert Cray taustoittaa.

Falconer ei olekaan mikään turha kaveri. Hän on Crayn lisäksi soittanut muun
muassa
Albert Collinsin, Otis Rushin ja Big Walter Hortonin yhtyeissä. Kova
korvaaja tarvitaankin, sillä nerokas
Jim Pugh jätti The Robert Cray Bandiin ison
kiipparikioskin täytettäväksi.

Kuten jokainen Robert Crayta seurannut tietää, soul on aina ollut miehen
matkassa vahvasti. "Mielestäni tällä levyllä soulia on enemmän kuin millään
aiemmin tekemällämme. Se pitää sisällään soulin useita eri makusävyjä", Cray
sanoi
Guitar Worldin haastattelussa.

Albumilla on kymmenen kappaletta (tai yksitoista, koska ennakkotilaajat saivat
bonuskappaleen "Pillow"), joista enemmistön muodostavat yhtyeen omat
teokset. Lisäksi – soul-levystä kun on kyse – pitää tietysti heittää pienet
Otis
Reddingit
ja Isaac Hayesit.

Avausbiisi "You Move Me" vie kuuntelijan heti kättelyssä tuttuun Cray-maailmaan.
"Muistan kerran seisseeni hotellin ulkopuolella keikan jälkeen", Cray kertoo biisin
synnystä. "Odotin keikkabussiamme ja matkaa seuraavaan määränpäähän.
Sitten kuulin grooven ja melodian päässäni. Otin kännykän esiin ja hyräilin
melodian siihen. Niin se sai alkunsa."

Pitkäaikaisia Robert Crayn ystäviä "You Move Me" varmasti miellyttää, sillä
peruspoljennosta on varsin vaivatonta vetää paralleeli aiempien levyjen
jymyaloituksiin, kuten "Smoking Gun" ja "Don't Be Afraid of the Dark". Vahvan (ja
tutun oloisen) avauksen jälkeen kuullaan useita varsinaisia soul-numeroita.
Otisin "Nobody's Fault But Mine" soi muhkeasti puhaltimineen kaikkineen. Hayes-
tulkinnassa "Your Good Thing Is About to End" on vahva oma leima – tuloksena
on soul-pilleillä kuorrutettua Cray-bluesia.

"Hold On" -biisillä Weinberg pääsee pianoineen pintaan, mutta Pugh'hin
verrattuna aika pimputteluksi menee. Varsinainen näytönpaikka uudelle
kosketinsoittajalle on
Booker T -tribuutti "Hip Tight Onions". Se jää kuitenkin
aivan liian lyhyeksi pystyäkseen osoittamaan tarvittavaa dynamiikkaa ja
yllätyksellisyyttä.
.

Soul-fanit löytävät levyltä varmasti suosikkikappaleensa, mutta Crayn ihailijat
hullaantuvat todennäköisimmin biisistä "You're Everything". Se on artistin
mittavassa katalogissa suorastaan klassikkosarjaa. Kaiuttamaton Stratocaster-
soundi leijailee herkullisesti Craylle tyypillisten, ovelien rytmi- ja sävelkikkailujen
yllä. Tunnelmalla nostetaan odotuksia, jotka kappaleen kasvava rakenne
lunastaa täydellisesti. Pituus, kuusi minuuttia ja rapiat, jättää vielä janoamaan
lisää. Sanoitus ei tällä kertaa aivan haasta "Our Last Time" -biisin kaltaisia
kuolemattomia (Every day was always the same; Just when I thought nothin'
was ever gonna change, you came along and put me back in the game), mutta
pakettina "You're Everything" on kerrassaan erinomainen.

"In My Soul" -albumin soul-kappaleet jäävät ajoittain fiilistelyn tasolle, mutta
loistava orkesteri ja osaava tuotanto (lukemattomista projekteista tuttu tuottaja-
rumpali-puuhamies
Steve Jordan) takaavat miellyttävän kuuntelukokemuksen.
Levy ottaa oman paikkansa Crayn tuotannossa ja muodostaa mukavan trilogian
edeltäjiensä –
This Time, Nothin' But Love – kanssa. "Twenty"-levyllä (2005)
esittäytynyt yhteiskuntakriitikko, maailmanpolitiikan arvostelija ja musiikillinen
kokeilija on väistynyt lierihattuisen, aurinkolasien taakse kätkeytyvän blues-äijän
tieltä.

The Robert Cray Band vieraili edellisen kerran Suomessa
viime kesän Pori
Jazzissa. Nyt toukokuun lopussa yhtye päättää Euroopan-kiertueensa vuosimallia
2014. Edessä on kesäkonsertteja ympäri Yhdysvaltoja ja Kanadaa.
Kiertuekaverina on
John Hiatt bändeineen, parilla keikalla on mukana myös
loistava laulaja
Mavis Staples.

PASI TUOMINEN


The Robert Cray Band: In My Soul. Provogue, 2014

Robert Cray (laulu, kitara), Richard Cousins (basso), Dover Weinberg
(kosketinsoittimet), Les Falconer (rummut, laulu)

Steve Jordan (kitara, lyömäsoittimet), Trevor Lawrence (tenorisaksofoni), Steve
Madaio (trumpetti)

Tuottaja: Steve Jordan


Linkki:
Robert Cray, Mascot/Provogue
.
 

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2014
.
 
Etusivulle
 
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English