Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© 2008 Blues-Finland.com
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
cdon.com
Grand Blues
Kyseessä on Little Arthur Duncanin sekä cd- että dvd-muodoissa julkaistu "Live at Rosa's Blues Lounge." Tuhti paketti kattaa 17 biisiä (cd:llä 15), joista neljä on Duncanin omia. Näiden lisäksi klassikkoklubin illassa viime elokuussa kuultiin esimerkiksi Holwin' Wolfin, Jimmy Reedin ja Little Walterin standardeja.

Duncan osoittaa olevansa muutakin kuin
B.B. Kingin vanha naapurinmies Mississippin Indianolasta. Vuonna 1934 syntynyt Little Arthur vakuuttaa keikan alussa, ettei hänen valitsemansa istuma-asento kerro laiskuudesta vaan iästä; touhu yltyy kuitenkin illan mittaan sellaiseksi, että ikävuodet karisevat silmissä.

Ilta on Little Arthurin. Isoihin rilleihin ja erilaisin killuttimin koristeltuun baskerintapaiseen myssyyn sonnustautunut päämies harputtaa monipuolisesti ja pistelee täysillä hieman takakireällä, joskin persoonallisella lauluäänellään. Innostuessaan hän kuorruttaa show'ta keikarimaisin elkein: lanteenpyöritykset tulevat epäilemättä selkäytimestä. Tepasteleepa hän ajoittain yleisön joukkoonkin revittelemään.

Paitsi että avauskappale "Leaving Mississippi" on tempaava avaus, on se myös kertomus Duncanin erikoisesta matkakuvauksesta. Toisin kuin monet muut Mississippin blues-tyypit, hän ei aikuistuttuaan suunnannut oikopäätä Chicagoon vaan Floridaan. Tuuliseen kaupunkiin kävi Little Arthurinkin tie vuonna 1954. Varhaisina Chicagon-vuosinaan hän työskenteli paljon esimerkiksi
Earl Hookerin ja Little Walterin kanssa.

Rosa'sin illassa yli 50 vuotta myöhemmin neljän miehen taustabändi tyytyy ehkä turhan helposti sivurooliin. Kitaristi
Illinois Slimillä riittää työtä sooloissa, riffittelyssä ja kuvioinnissa, mutta hänen soittonsa on paikoin ihmeen hapuilevaa. Stratocasterilla peruskomppaava Rick Kreher tuntuisi olevan vain töissä, eikä tätä veroviraston toimistopäällikön näköistä kaveria hevin usko entiseksi Muddy Waters Bandin jäseneksi. Basisti Michael Azzi sekä Jimmy Reedin ja Sunnyland Slimin ex-rumpali Twist Turner pitävät kuitenkin homman ryhdikkäänä.

Little Al Thomas käy loppupuolella vetäisemässä yhden biisin välipalaksi. Veto on ihan mukava, mutta tunnelma oli oletettavasti parempi Duncanin levynjulkkareissa; Delmarkin Kevin Johnson kertoo, että harppulegenda Billy Boy Arnold liittyi tuona iltana Little Arthurin bändiin ja räjäytti pankin toden teolla.

Duncanin uusi on hyvin läheistä sukua noin vuosi aikaisemmin ilmestyneelle
Jimmy Burns -taltioinnille "Live at B.L.U.E.S.". Näitä kahta verrattaessa Burns vie voiton tuhdimpana kokonaisuutena, mutta Little Arthur ansaitsee touhuillaan kyllä papukaijamerkin.

"Live at Rosa's Blues Lounge" on alaston totuus Little Arthur Duncanin ja hänen bändinsä vireestä kesällä 2007. Muinaisessa 4:3-formaatissa ja käytännössä täysin tehokeinoitta toteutetusta kuvallisesta kerronnasta ei jää paljon jälkipolville kerrottavaa, mutta varsinkin kokoonpanon johtajan läpeensä aito työskentely tekee julkaisusta arvokkaan.

PASI TUOMINEN


Little Arthur Duncan: Live at Rosa's Blues Lounge. Delmark Records, 2007

Duncan (laulu, huuliharppu), Illinois Slim (kitara), Rich Kreher (kitara), Michael Azzi (basso), Twist Turner (rummut)

Vierailija: Little Al Thomas (laulu)

Tuottajat: Robert G. Koester, Steve Wagner

Dvd:n ohjaaja: Tom Koester


Linkki:
Delmark Records
Perusasioiden äärellä

27.2.2008

Legendaarisen Delmark Recordsin uusin blues-julkaisu "Live at Rosa's Blues Lounge" kertoo koruttoman tarinan Little Arthur Duncanin ja hänen bändinsä keikkakunnosta elokuussa 2007.

Kun vuodesta 1953 toiminut chicagolainen Delmark Records tekee blues-julkaisun, on aina syytä tutustua asiaan - onhan puulaaki ollut niin
Magic Samin, Arthur "Big Boy" Crudupin kuin Junior Wellsinkin koti.

Viimeisimmän tuotoksen kyljessä komennetaan: "Älä tuhlaa aikaa pohtimiseen ja analysoimiseen, vaan nauti hyvästä Chicago Bluesista". Kun päiväkäskyn antaja on
Scott Dirksin (mm. yksi palkitun Little Walter -elämäkerran kirjoittajista) kaltainen hahmo, ei ole syytä niskoitteluun. Tehdään tästä jutusta siis kerronnallinen!