11.4.2010  päivitetty 9.3.2016  Kuvagalleria
Forsyth Street, Macon, Georgia
Syvän etelän unelias Macon
Julkisivu on rauhaisa, mutta Georgian osavaltion Maconin pinnan alla
piilevät verrattomat perinteet. The Allman Brothers Bandin kotipaikassa
avattiin museo kaupungin suuren bändin kunniaksi.

"Sleepy southern town" lauletaan useammassakin kappaleessa. Lienee vaikeaa
löytää sananparteen sopivampaa paikkaa kuin Georgian osavaltion
pikkukaupunki Macon. Yleisesti Georgia muistetaan ehkä parhaiten
suurkaupungistaan Atlantasta, mutta vajaan sadan tuhannen asukkaan Macon
puolestaan tunnetaan etelän "lauluna ja sieluna" – The Song and Soul of the
South.

Macon isännöi salonkikelpoisia instituutioita, kuten Georgian urheilun ja musiikin
kunniagallerioita. Rehellisen rytmimusiikin ystäviä kiinnostaa enemmän tosiasia,
että Macon oli aikoinaan Capricorn Recordsin ja sen lippulaivan
The Allman
Brothers Bandin
kotikaupunki.

Yli 40 vuotta toimineen yhtyeen keulahahmo
Gregg Allman on jättänyt Maconin
pölyt taakseen jo aikapäiviä sitten. Samaisen osavaltion Richmond Hill, lähellä
historiallista Savannah'n kaupunkia, on toimittanut musiikki-ikonin kodin virkaa
toistakymmentä vuotta.

"Aivan kuten blues, myös rock & roll syntyi Yhdysvaltain etelässä", Gregg
huomautti South-lehden haastattelussa. Vähemmän vakuuttunut hän on omista
ennustajan kyvyistään. "Olen Allman Brothersin Epäilevä Tuomas. En ikinä olisi
uskonut, että yhtyeemme soittaisi näin kauan."

Gregg Allman suunnitteli alun perin vuoden pestiä bändiin, jonka jälkeen hänen
oli määrä opiskella hammaskirurgiksi.

Syksyllä 2015 käynnistyi Blues-Finland.comin kymmenes toimintavuosi.
Juhlavuoden kunniaksi tämä artikkeli on julkaistu toiveuusintana.

Kuten nimikin vihjaa, The Allman Brothers Bandissa oli aina kyse
perheajattelusta. Periaatteeseen sopien toinen viimeisen kokoonpanon
kitaristeista oli rumpali
Butch Trucksin veljenpoika Derek.

"Allman Brothers on oikeastaan ensimmäistä musiikkia, jota muistan
kuunnelleeni. Varsinkin
Duane Allmanin kitaran soitto teki lähtemättömän
vaikutuksen", Derek sanoi Connect Savannah -lehdelle. "Näin bändiä keikoilla
vuosien ajan ennen kuin minusta tuli sen jäsen. Vuoden 2009 40-
vuotisjuhlakonserteissa New Yorkin Beacon-teatterissa yhtye soitti paremmin
kuin koskaan."

The Big Housesta museo

Hammaskirurgin kotina toiminutta taloa olisi tuskin avattu museona lähes neljä
vuosikymmentä isäntänsä poismuuton jälkeen. Kiitos Gregg Allmanin
muuttuneiden urasuunnitelmien, on The Allman Brothers Bandin entinen kotitalo
"The Big House" (
kuva) avattu museona.

Greggin, isoveli Duanen ja basisti
Berry Oakleyn perheet asuttivat Maconin
Vineville Avenuen varrella olevaa rakennusta 70-luvun alussa.

Museon takana oleva säätiö on kerännyt viiden vuoden aikana varoja peräti 2,5
miljoonan dollarin edestä. Tuloksena on talollinen ABB-memorabiliaa: soittimia,
keikkatarpeistoa, vaatteita, tauluja. Big House -museo avattiin faneille ja ystäville
viime joulukuussa, ja sen ovet avautuivat laajemmin keväällä.

Draamaa maantiellä

Museot voivat olla näyttäviä kunnianosoituksia kohteilleen. Maconista löytyy
kuitenkin museon lisäksi myös läpeensä aitoja paikkoja, jotka uhkuvat The Allman
Brothers Bandin henkeä. Monet paikoista ovat traagisia.

"Moottoripyöräily on erinomainen lääke moneen vaivaan. Kun istuu pyörän
selkään, yksinäisyys ja särkynyt sydän unohtuvat", Gregg Allman sanoo bändiä
yhdistäneestä harrastuksesta. On vähintään ironista, että juuri moottoripyöräily
koitui Duane Allmanille ja Berry Oakleylle kohtalokkaaksi.

Maconissa, Georgiassa.

Lokakuun 29:ntenä päivänä 1971 Duane Allman lähestyi Harley-Davidsonillaan
Hillcrest Avenuen ja Bartlett Streetin risteystä (
kuva) läntisessä Maconissa.
Kuorma-auto pysähtyi odottamattomasti keskelle risteystä, mikä johti Duanen ja
auton kuolettavaan kohtaamiseen. Kitaralegenda menehtyi sairaalassa joitain
tunteja kolarin jälkeen.

Kohtalo ivasi yhtyettä karmivalla tavalla vain hieman yli vuotta myöhemmin, 11.
marraskuuta 1972. Berry Oakley törmäsi bussiin Napier Avenuen ja Inverness
Avenuen risteyksessä (
kuva) – vain muutamia satoja metrejä Duanen
onnettomuuspaikasta. Berry oli rysäyksen jälkeen täysin tajuissaan, mutta kuoli
kallonmurtuman aiheuttamiin komplikaatioihin vielä samana päivänä.

Sekä Duane että Berry olivat kuollessaan vain 24-vuotiaita.

On ehkä naiivia sanoa, että onnettomuuspaikoilla vieraileminen on aavemainen
toimitus. Leimaudun kuitenkin naiiviksi – ja siedän vilunväristykset – paljon
mieluummin kuin jätän kunnioittamatta näitä bluesin ja rockin mahtihahmoja.

Veljesten muistolle

Duane Allman ja Berry Oakley lepäävät vieri vieressä Hill Crestin hautausmaalla
(
kuva) muutaman kivenheiton päässä Maconin keskustasta. Georgian Allman
Brothers -yhdistys on tehnyt mahtavan eleen ja ottanut lepopaikan
kunnossapidon vastuulleen (
kuva).

Tunnelma veljesten rauta-aidatun hautapaikan äärellä on rauhaisa ja unelias –
aivan kuten koko kaupungissa.

Hautojen päissä on pienet enkelit, jotka edustavat jälkikasvua:
Galadrielle
Allmania
ja Brittany Oakleyta. Berryn hautakiven teksti on erityisen liikuttava
"Born in Chicago 1948, Set free 1972 – Syntynyt Chicagossa 1948, päästetty
vapauteen 1972".

Southern rockin raunioilla

Maconin kaupunginisät ja -äidit ovat muistaneet edesmenneitä
musiikkisuuruuksia kunnianosoituksin. Duanen ja Berryn kuolinsyyt muistaen on
ristiriitaista, että ne liittyvät liikenteeseen. Berry Oakleyn mukaan on nimetty yksi
Maconin silloista, ja pätkä valtatietä 19 on saanut nimen Duane Allman Boulevard.

Valtatietä mielenkiintoisempi paikka on lähellä Maconin keskustaa oleva Forsyth
Streetin ja Cotton Avenuen katuosuus (
kuva). Myös sitä kutsutaan Duane Allman
Boulevardiksi. Sen varrella on varsinainen kolmiyhteys: hengenravintoa
tarjoilevat kirkot (mm. baptisti- ja metodistikirkot), ABB:n kantaravintola H & H
Restaurant sekä Capricorn Recordsin toimisto.

Capricornin toimisto (
kuva) on surullinen näky: rujo betonibunkkeri näyttää siltä,
ettei sinne ole jalalla astuttu sitten bisneksen loputtua vuonna 1979.
Läpikuultavasta ovesta näkee sisällä kasvavan saniaista ja ties mitä.

Yhtä heikolta näyttää tilanne levy-yhtiön studiorakennuksessa (
kuva), joka
sijaitsee muutaman sadan metrin päässä toimistolta. Vandaalien ja
välinpitämättömien omistajien uhri kökötttää tyhjillään keskellä 'epämääräisen'
kansanosan suosimaa aluetta.

Siis tuossa murjussa on äänitetty kuolemattomat levyt "Idlewild South" ja
"Brothers and Sisters"?

The Georgia Trust -järjestö listaa Capricorn-studion koko osavaltion 10
tärkeimmän uhanalaisen kohteen joukkoon. Suunnitelmia sen restauroimiseksi
on. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Chicagon entisestä Chess Records -studiosta,
joka entisöitiin yhtä lohduttomasta jamasta näyttäväksi museoksi. Se tottelee
nykyisin nimeä
Willie Dixon's Blues Heaven.

Päättymätön tie

Jotain elävää löytyy silti Maconistakin. H & H Restaurant ei ehkä houkuttele
julkisivullaan (
kuva); ainoata ikkunaa koristaa tuttu ABB-tunnus, sieni, ja
sisäänkäyntinä toimii musta ovi, joka ei anna paikasta mitään informaatiota,
esimerkiksi aukioloaikoja.

Sisätiloissa on aika pysähtynyt. Ravintolasali näyttää varmasti koko lailla samalta
kuin Allman-veikkojen pitäessä sitä kantapaikkanaan. Seinät on vuorattu The
Allman Brothers Band -aiheisin kuvin; onpa sinne eksynyt myös legendaarisen
livetaltioinnin "At Fillmore East" platinalevy.

Toinen paikan perustajista,
Inez "Mama" Hill, menehtyi vuonna 2007, mutta
"Mama Louise" Hudson häärää edelleen. Ruokalista on konstailematon, eikä sitä
ole pilattu hinnoilla: kahden hengen kevyt lounas maksoi kuusi dollaria!

Vaikka Maconissa on paahtava helle jo huhtikuussa, risteilevät kylmät väreet
selkäpiissä vielä pitkään kaupungissa vierailun jälkeen. Ei voi välttää ajatusta
aavekaupungista; tuntuu, että etelän blues-pohjaisesta rockista on jäljellä enää
Capricorn Recordsin rakennuksen kaltaiset ontot rauniot. Ajatus tässä
ympäristössä syntyneen musiikin kuolemattomuudesta palauttaa kuitenkin uskon.

Katse on suunnattuna eteenpäin myös klassikkoyhtyeen nokkamiehellä. "Minulla
ei ole mitään suunnitelmia lopettaa keikkailua. Miksi sellaista tekisin", Gregg
Allman heitti kysymyksen keväällä 2010.

The Allman Brothers Band on jo siirtynyt historiaan, mutta matka jatkuu – the
road goes on forever.

PASI TUOMINEN
Macon, Georgia

Kuvagalleria

Kuvat Pasi Tuominen ja Hanna Korteniemi

Linkit:
The Allman Brothers Band, The Big House -museo, Macon

Haastattelusitaatit: South, Connect Savannah

Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit
Kuunteluhuone
 |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
.

Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2016
.
 
Etusivulle
 
Etusivu  |  Uutiset  |  Artikkelit  |  Keikkakalenteri  |  Festarikalenteri  |  Artistit  |  Kuunteluhuone  |  Finnish Blues Exchange  |  Foorumi  |  Info  |   In English
     
 
 
     
     
UUSIMMAT
 
 
 
     
Veljesten perinne elää
     
  9.3.2016

The Allman Brothers Bandin taru päättyi vuonna 2014, kun kitaristit
Warren Haynes ja Derek Trucks päättivät jättää yhtyeen. Vuonna 1969
perustetulle bändille kertyi elinkaarta noin 45 vuotta. Konserttisarja
kotikentällä, New Yorkin Beacon Theatressa, soitti legendaarisen
veljesyhtyeen joutsenlaulun.

Gregg Allman: Allmanin veljeksistä nuorempi jatkaa sooloartistina.
Hän aloitti uuden albumin tekemisen Fame-studiolla Muscle
Shoalsissa maaliskuussa 2016.

Duane Allman: Vaikka isoveljelle kertyi vain 24 vuotta elon tiellä,
hänelle kasvoi maine yhtenä kaikkien aikojen rock- ja
blues-kitaristeista.

Berry Oakley: Duanen kuoltua Berrystä odotettiin bändin liideriä. Hän
koki kuitenkin kohtalonsa vain noin vuoden Duanen jälkeen, niin
ikään moottoripyöräonnettomuudessa.

Dickie Betts: Kitaristi oli jatkuvasti tukkanuottasilla Greggin kanssa.
Riidat kävivät niin kestämättömiksi, että Betts joutui lähtemään
bändistä vuonna 2000. Dickie keikkaili pitkään The Great Southern
-bändillään, jonka ohjelmistoon kuului hänen tekemiään Allman
Brothers -biisejä. Hän lopetti keikkailun toistaiseksi keväällä 2015.

Butch Trucks: Yhtyeen alkuperäinen rumpali johtaa nykyisin The
Freight Train Bandia. Kokoonpanoon kuuluvat "perheen" jälkikasvut
Vaylor Trucks ja Berry Duane Oakley.

Jaimoe: The Allman Brothers Bandin alkuperäinen lyömäsoittaja,
jonka yhteispeli Butch Trucksin kanssa oli yhtyeen soundin keskeisiä
tunnusmerkkejä. Hän soittaa nykyisin muun muassa Les Brers
-kokoonpanossa. Siihen kuuluvat myös Allman Brothersin viimeisen
kokoonpanon jäsenet, basisti Oteil Burbridge ja lyömäsoittaja Marc
Quinones.


Derek Trucks: Derekin (Butchin veljenpojan) ja hänen puolisonsa
Susan Tedeschin yhtye on tämän päivän suosituimpia
bluesrock-maailmassa. Vyöllä on kolme albumia, joista on herunut
jopa yksi Grammy-palkinto.

Warren Haynes: Haynesin ja sittemmin edesmenneen Allen Woodyn
(entinen Allman Brothers -basisti) perustama Gov't Mule elää ja voi
hyvin. Warren on tehnyt tukun oivallisia soololevyjä. Viime aikoina hän
on keikkaillut Grateful Dead -hengessä bändin entisen jäsenen Phil
Leshin kanssa.


The Allman Brothers Band -aiheesta
Blues-Finland.comissa

Raportti juhlakonsertista New Yorkin Beacon Theatressa (2009)

Raportti konsertista Washington DC:ssä (2010)

Gregg Allmanin soololevyn "Low Country Blues" arvio (2011)

Gregg Allman -kirja-arvio (2012)

Dickie Betts & Great Southern -keikkaraportti (2009)

Gov't Mule Puistobluesissa 2009
 
     
BLUESIA CDON.COM-VERKKOKAUPASTA