Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© 2008 Blues-Finland.com
Rockin puhdistava sanoma

3.6.2008

Messengers revittelee perustavaraa kymmenen kappaleen edestä vapun jälkeen ilmestyneellä ensimmäisellä albumillaan. Tuottelias Dave Lindholm on jälleen raapustellut laadukkaita sävelmiä.

Monenlaista, ajoittain hyvinkin kunnianhimoista, musiikkia urallaan tehnyt
Dave Lindholm on tullut taas pisteeseen, jossa on paiskattava luukut auki. Roteva rockin tykitys on siihen mitä parhain keino. Sanomaa on lähtenyt keväällä kuljettamaan yhtye nimeltä Messengers, johon kuuluvat myös tampereenamerikkalainen laulaja Joe Vestich sekä Jake's Blues Band.
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
cdon.com
Hetimiten vapun jälkeen AllStar Musicin merkillä ulos tullut, bändin nimeä kantava albumi ilahduttaa ensi silmäyksellä: kymmenen biisiä ja mittaa alle 40 minuuttia – vanha kunnon älppäripituus! Itse musiikkikin on suurimmaksi osaksi tuttua perusrokkia. Kappaleet ovat pääosin Dave Lindholmin.

Aktiivinen kuuntelija ja nettiselaaja sai jo ennen levyn julkaisua kuultavakseen sinkkukappaleet "1, Two, 3, Four" ja "C'mon, Use Me". Ne ovatkin ihan oivallisia vetoja, mutta eivät välttämättä pomppaa erityisinä albumikokonaisuudessa. Ensin mainitussa on jännä marssimeininki, mutta kappale ei lopulta oikein etene. Sinkun kääntöpuoli, levyn ainoa Vestich-originaali, taas on menevä mutta toivottoman yllätyksetön teos.

"Storm's Catching Me Up" on kokonaisuutena albumin ehein. Perusbiitti tulee suoraan amerikanrokin oppikirjasta. Tällä biisillä erityisen paljon
Roger Daltreylta kuulostava Vestich saa värssyosan kuulostamaan erehdyttävästi The Wholta. Rakenteen täydellistävät umpidavemaiset loppusäkeet. Erinomainen veto, joka soveltuu loistavasti esimerkiksi kesäisille automatkoille.

Dave on juuri pois nukkuneen
Bo Diddleyn musiikin ihailija, mistä ovat todisteina muun muassa hänen liveseteissään usein kuullut coverit kuten "Mona" ja "I'm a Man". Melodisemmassa, mutta rytmin osalta samankaltaisessa hengessä kulkee Messengers-albumin "Vivienne's a Good Girl" – kuin enteellisenä kunnianosoituksena viidakkobiitin mestarille.

Hieman oudompaa materiaalia edustaa "There's the Door". Skitsoileva riffi ja junnaava yhden soinnun komppaus taustoittavat Daven örisevää vokaalia.
J.J. Cale huonolla tripillä! Jos biisi on hieman outo, on levyn päättävä kymmenminuuttinen "Get Me Out of Here" peräti merkillinen. Herra Lindholm tarinoi sekavia jostain ampumavälikohtauksesta, samalla kun bändi jumputtaa kehämäisen ahdistavasti. Miksi nopeatempoinen albumi piti päättää näin räikeään kontrastiin? Ei avaudu.

Messengersin soundi on topakkaa tavaraa. Niin sietääkin olla, kun kitaroiden varressa on kaksi todella osaavaa muusikkoa (Lindholmin lisäksi
Jake Yrölä) ja taustatuen tarjoavat basisti Timo Salo ja rumpali Juha Yrölä, yksi maamme voimaperäisimmistä komppiryhmistä. Vestichin laulupanoksessa on mukavaa revittelyn meininkiä. Ajoittain hän lipsuu huutamisen puolelle.

Näin työ-, työttömyys- tai kouluvuoden päätteeksi raisun rockin kuuntelu on puhdistava kokemus. Messengers täyttää tämän funktion verrattomasti. Dave Lindholmilla on ollut jo niin paljon eri yhtyeitä, että nimeämistä yksinkertaisempaa olisi ehkä niiden numeroiminen; Messengers tuskin näkee sen pitempää elinkaarta kuin
Redclouds tai Pitkät kiinalaisetkaan.

PASI TUOMINEN


Messengers: Messengers. AllStar Music, 2008

Dave Lindholm (laulu, kitara), Joe Vestich (laulu), Jake Yrölä (kitara), Timo Salo (basso), Juha Yrölä (rummut)

Tuottajat: Dave Lindholm, Jani Viitanen


Linkit:
Messengers, Bonnier Amigo , Messengers-keikkaraportti

- - - - -

Messengers-levy on saatavissa
CDON.COM-nettikaupasta.