Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© 2009 Blues-Finland.com
11.4.2009

North Mississippi Allstarsin kuulu triosoittaminen oli sivuroolissa, kun yhtye oli keikalla Hill Country Revuen kanssa. Kuultiin melkoinen erä jam rockia, johon toivat ryhtiä terävät Delta Blues -tulkinnat.

Huikea triosoittaminen on se, mihin monet blues-pohjaisen rockin ystävät ovat ihastuneet
North Mississippi Allstarsissa. Luther Dickinson on taitava biisinikkari ja kitaristi, velipoika Cody loistava rumpali ja Chris Chew muhkea basisti. Yhteissoittaminen on ilmiömäistä. Siitä ovat vakuuttavia näyttöjä erityisesti kaksi viimeisintä albumia "Electric Blue Watermelon" ja "Hernando".

Bändi on nimetty kieli tukevasti keskellä poskea. Tässä nuorten miesten yhtyeessäkö ovat Mississippin osavaltion pohjoisosien viimeiset blues-tähdet? Tuskin: ennemminkin kannattaa puhua johtotähdistä. NMAllstars on saanut vanaveteensä paljolti samantyylisen yhtyeen
Hill Country Revuen. Bändit olivat yhteiskeikalla Virginian osavaltion Falls Churchissa perjantaina 10. huhtikuuta. Paikkana oli State Theatre, joka tekee USA:n pääkaupunkiseudulla erinomaista työtä juurevan musiikin eteen.

Dickinsonin veljekset, joiden isä on muusikko-tuottajalegenda
Jim, tunnetaan vaatimattomina kavereina. Turhaa tähtiasennetta ei ole tarttunut heihin pätkän vertaa. Yhteiskeikkailu HCR:n kanssa käy hyvästä esimerkistä. Chew toimii HCR:n basistina, ja Cody saa toteuttaa bändissä itseään laajemmin kitaristina ja pesulaudan (wah-wah -efektein!) soittajana. Myös Luther piipahti illan avanneen Hill Country Revuen noin tunnin mittaisessa osuudessa. North Mississippi Allstarsia pidetään nuoren blues-rockin pelastajana, mutta kolmikko ei sorru oman brändinsä turhanpäiväiseen varjelemiseen.
Etusivu   Uutiset   Artikkelit   Tapahtumakalenteri
Kotimaiset artistit   Ulkomaiset artistit   Foorumi   Info
cdon.com
Näihin bändeihin nuoren blues-rockin tulevaisuus joka tapauksessa kiteytyy - ainakin Pohjoisessa Mississippissä.

PASI TUOMINEN



North Mississippi Allstars, Hill Country Revue. State Theatre, Falls Church, Virginia 10.4.2009


NMA: Luther Dickinson (kitara, laulu), Chris Chew (basso, laulu), Cody Dickinson (rummut)

HCR: Daniel Coburn (laulu, huuliharppu), Kirk Smithhart (kitara, laulu), Cody Dickinson (pesulauta, kitara), Chris Chew (basso), Ed Cleveland (rummut)


Linkit: North Mississippi Allstars
kotisivu ja MySpace, Hill Country Revue, State Theatre


Artikkelien etusivulle
Hill Country Revue. Huomaa roudari vasemmalla.
Hill Country Revue teki välittömästi vaikutuksen vaikut korvista puhdistaneilla volyymitasoillaan. Valitettavasti heidän ilmeiset kykynsä jäävät hieman kovaäänisyyden jalkoihin. Heidän perusmenossaan on mukavasti Deltaa, boogieta ja jamihenkeä; historiallisessa vertailussa he sijoittuvat jonnekin The Allman Brothers Bandin ja Pearl Jamin välimaastoon. Varsinkin Kirk Smithhartin Dickie Betts -tyylinen kitaratyö oli mielenkiintoista. Laulaja-harpisti Daniel Coburn on sopiva keskushahmo, joka hänkään ei ota itseään turhan vakavasti. Toukokuussa uuden levynsä "Make a Move" julkaisevan HCR:n rummuissa työskentelee voimaperäisesti Ed "Hot" Cleveland.

NMAllstarsin varsinainen trio-osuus jäi illan aikana yllättävän vähiin. He polkaisivat settinsä käyntiin parilla hitaalla Delta Bluesilla. Aiheellisesti suurta kiitosta saaneelta "Hernandolta" ei kuultu kuin kaksi kappaletta: "Shake (What Your Mama Gave You)" sai vastustamattomalla biitillään yleisön villiksi. Chris Chew'n laulama, sarkastis-humoristinen "I'd Love to Be a Hippie" otettiin myös ilolla vastaan.

Ennen pitkää Hill Country Revuen kavereita alkoi valua lavalle, ja illasta kehkeytyi todelliset Pohjois-Mississippin jamijuhlat. Soitto oli muhkeimmillaan, kun lavalla oli koko kuusikko ja molemmat rumpusetit olivat tehokäytössä. Jam rock -osasto tuntui välillä venyvän ja venyvän. Terävän ryhtiliikkeen toi kuitenkin
R.L. Burnsiden "Shake 'Em All Down", joka vedettiin nopeana rockina silti Delta Bluesin ikonin perinteitä kunnioittaen.
Nöyrästä asenteestaan huolimatta Luther Dickinson on show'n keskusmies. Hänen kitaroinnissaan ei ole liikoja tilutteluja, ja ajoittain hän soittaa suorastaan älykkömäisen tarkasti. Cody-veljen rumputyö on livenä yhtä häikäisevää kuin levyltä kuultuna - välikkeet ja minisoolot irtoavat häneltä ilmiömäisen helposti. HCR-osuudessa hän osoitti lisäksi varteenotettavia kitarataitojaan.

Chris Chew nauttii yleisön suosiota. Hän on NMAllstarsille vähän samanlainen hahmo kuin
Clarence "Big Man" Clemons on Springsteenin kipparoimalle E Street Bandille. Hänen muusikonpanoksensa ei välttämättä ole korvaamaton, mutta fanien rakastamana hahmona hän on olennainen osa kokonaisuutta.

Kuuden muusikon lisäksi lavalla hääri ylimääräinenkin 'tähti'. Leppoisan oloinen kitararoudari viritteli jatkuvasti keppiarsenaalia lavan nurkassa. Jos ei ollut muuta tekemistä, hän patsasteli lavan reunassa (ei siis sen ulkopuolella) kädet puuskassa menoa ihmetellen. Mikä tyyppi!

NMAllstarsin kuuluisaa triosoittamista kuuntelemaan lähtenyt todennäköisesti pettyi State Theatressa. Sen sijaan saatiin nauttia viihdyttävästä ja laadukkaasta jami-illasta. Aika näyttää, sulautuvatko North Mississippi Allstars ja Hill Country Revue jossain vaiheessa yhdeksi vai jatketaanko nykyisellä, symbioottisella linjalla.
Chris Chew