LEVYARVIO
|
6.8.2010
Vetovoimaista bluesia:
James & Rynn
Kaksikko Chris James ja Patrick Rynn
muodostaa taustajoukkoineen yhden tämän
päivän parhaista blues-kokoonpanoista.
"Gonna Boogie Anyway" on erinomainen
seuraaja lupaavalle esikoislevylle.
Toisilla sitä on, toisilla ei. Karismaa nimittäin.
Al Pacino, hattu päässä 160 senttiä pitkä
huippunäyttelijä, valtaa valkokankaan pelkällä
läsnäolollaan. Lalli Partinen oli urallaan vain
yksi noin 40:stä pelaajasta, mutta räjäytti
jäähallin kuin jäähallin. Hannu-Pekka
Björkmania katselee näyttämöllä, vaikka hän
vain joisi kahvia ja lukisi Hesaria.
|
|
Samanlaista outoa vetovoimaa on duossa Chris James - Patrick Rynn. Pari
operoi bluesille epätyypilliseltä paikkakunnalta, Jamesin kotipaikasta San
Diegosta, eivätkä Rynninkään kotikonnut viittaa musiikinlajin syvimpään
olemukseen: Toledo, Ohio. Kaverit ovat hyvin tavallisen oloisia heppuja ja kaiken
muun pahan lisäksi valkoihoisia.
James ja Rynn ovat tehneet uraa jo pitkään. Ensimmäinen duopohjaisella
kokoonpanolla tehty levy tuli kuitenkin ulos vasta 2008. "Stop and Think About It"
oli yksi vuoden parhaista albumeista, ja varsinkin originaalibiisi "Mister Coffee"
keräsi kiitosta ytimekkäällä sanoituksellaan ja loistavalla Chicago-meiningillään.
Chris James (kitara, laulu) pitää uutta levyä "Gonna Boogie Anyway" edeltäjäänsä
kitaravetoisempana. Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen kuin hän - ja levyn
latteahko nimi - vihjaa. Kyseessä on nimittäin laadukas ja vivahteikas pitkäsoitto.
Siinä missä esikoisalbumin voittaja oli "Mister Coffee", tyhjentää "Gonna Boogie
Anyway" -kiekon avausbiisi "Money Don't Like Me" pajatson heti kättelyssä. Biitti
on raivokas, ja sen täydentää aitoa blues-henkeä tihkuva teksti.
The first time I met money, I knew I'd never be the same
Next time I saw money, money didn't know my name.
I like money - money don't like me!
Bändisoittaminen on täyttä huippua. Sen varmistavat viimeistään Sam Lay, yksi
kaikkien aikojen rumpaleista, sekä saksofonipari Johnny Viau - Allen Ortiz.
Albumin ehdottomiin kohokohtiin kuuluu myös versio Bo Diddleyn kappaleesta
"Dearest Darling". Makeasti värisevä kitarasoundi on kunnianosoitus
alkuperäisesittäjälle. Lisäksi James heittää peliin levyn parhaan
laulusuorituksensa.
"Gonna Boogie Anyway" ei ole pelkkää bilemusaa. Mukana on myös koko joukko
riisutulla kokoonpanolla äänitettyjä biisejä. "The Tables Have Turned" edustaa
kokonaisuuden vakuuttavinta 'baaribluesia', ja oiva intensiteetin osoitus on lisäksi
Robert Jr Lockwood -tribuutti "Black Spider Blues".
Pitkäsoiton täydentävät pari siistiä instrumentaalia sekä pistäytymiset boogie
woogien, west coastin ja rhythm & bluesin maisemissa.
Herrasmiehet James ja Rynn ovat saaneet aikaiseksi täydellisen seuraajan
lupaavalle ensilevylleen. Oma sävellyspanoskin on kasvanut: "Gonna Boogie
Anyway" -levyllä kuultavista 12 kappaleesta kahdeksan on Jamesin, Rynnin ja
harpisti Rob Stonen käsialaa. Bändin musiikki on perinnetietoista bluesia, mutta
kaukana vanhojen mestarien kopioimisesta.
PASI TUOMINEN
Chris James & Patrick Rynn: Gonna Boogie Anyway. Earwig Records, 2010
Chris James (laulu, kitara), Patrick Rynn (basso, taustalaulu)
Vierailijat: Sam Lay (rummut), Rob Stone (huuliharppu), David Maxwell (piano), Jeff
Stone (kitara), Johnny Viau (saksofoni), Allen Ortiz (saksofoni), Willie Hayes
(rummut), Henry Gray (piano), Eddie Kobek (rummut), Bob Corritore (huuliharppu)
Tuottajat: Chris James, Patrick Rynn, Clarke Rigsby
Linkit: Chris James & Patrick Rynn, Earwig Records, Blind Raccoon
- - - - -
ILMOITUS
Tallink Siljalla kesätarjouksia - vain netissä!
.
|
|
|
|
|
Etusivu | Uutiset | Artikkelit | Keikkakalenteri | Festarikalenteri | Artistit
Kuunteluhuone | Finnish Blues Exchange | Foorumi | Info | In English
.
|
Ota yhteyttä: admin (a) blues-finland.com
© Blues-Finland.com 2006-2010
.
|
|
